"Karvavurrikka-kaunoseni"- näyttely lähestyy...

Nallet odotustilassa! Mitkä nallet pääsevät mukaan Ilomantsiin näyttelyyn...

Alkaa olla jännitystä ilmassa tekijälläkin, eikä vain nalleilla.

Olin jälleen yhden päivän kokemassa Ilomantsia.
Meillä oli "Tassulla on tarina"- hankkeen työpaja innostavine ideointeineen
ja samalla reissulla ehti käydä monessa muussa kohteessa. 
Hermannin viinitilalla odotti ovenpielessä vähän hassu karhu...

Karvavurrikka-kaunoseni- näyttelyn avajaiset ovat 14.6. 

Hermannin viinitorni on näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka.
Olen käynyt siellä vuosikymmenten aikana monen monta kertaa.
Tänä kesänä ehkä useamminkin.
Hyvää ruokaa ja juomaa on tarjolla ja ympärillä avautuu joka suuntaan
karjalainen kulttuurimaisema vaaroineen ja järvineen. Huikeaa.

Se on kesä nyt

Vihreys valtasi maiseman. 

Joka puolella kukkii ja kukoistaa.

Sade sai liikkeelle kasvun ihan hetkessä.

Nautitaan.

Kesästä. Lämmöstä. Valosta. 

Ystävyydestä.

Hyvää kesäkuun alkua juuri sinulle!

Myrtti

Myrtti; paksusta ja kiharaisesta mohairista valmistunut nalle. 
Myrtti on pituudeltaan reilut 30 senttiä.

Sylitettävän ihana nalle.

Myrtti luottaa kevään voimaan. 

Se tietää, että huominen tulee kyllä. 

Ja vaikka välillä vähän horjuttelee, niin elämänusko kyllä kannattelee.

Kaikki käy hyvin.

Myrtti on lempeä ja turvallinen nalle. 

Se on valmis löytämään oman ihmisensä. 
Taustalla Nalle-tallin ovi avoinna.
Nalleja saa siis tulla katsomaan ja tutustumaan niihin myös täällä minun Nalle-tallissa,

kunhan vain varmistaa ensin, että olen kotona!

Aamuauringon ujo piipahdus piristi Myrttiä.

Pörri, pikkuinen

Tein toiselle siskolle myös pikkuisen nallen viskoosista.

(Kolmas sisko saa vielä hetkisen odottaa, nallentekijän huomio)

Nämä on niitä nalleja, joita ei ihan joka päivä tehdä...tähän tarvitaan joku hetkellinen mielihäiriö!

Mutta Pörri valmistui ja sai mukaansa kevätauringon valon ja lämmön.
Sillä pärjää, kesähelteitä odotellessa...

Pörri on nalle, joka voi lähteä reissaamaan omassa pienessä matkalaukussa...

Minne kaikkialle se vielä pääsekään?!

Pikkuloma siskon luona

Kävin siskon luona parin päivän pikkulomalla.
Levollista yhdessäoloa, keskusteluja, kävelyjä, hyvää ruokaa ja juomaa.
Kävely metsätiellä keskeytyi pikaiseen käännökseen takaisin, 
kun tien reunassa sammalikossa makoili kaikessa rauhassa kaksi hirvenvasaa.
Aika lähelle käveltiin, ennenkuin huomattiin ne.
Ei jatkettu matkaa, ettei vain kohdata hirviemää, joka voi jälkeläisiään suojatakseen käydä vaikka päälle... En ikinä ollut nähnyt näin pieniä hirvenvasoja. 

Minun tekemät Jahvetti ja Luukas nallevanhuksen kanssa.
Nalleseuraa löytyy tästäkin talosta!

Vein siskolle Pörrin.
Pikkuruinen viskoosinalle voi kulkea vaikka mukana omassa matkalaukussaan...

Kangasvuokot lopettelivat kukintaansa metsässä, männikön suojassa.

Näiden vuokkojen äärellä mykistyy aina, ovat ne niin kauniita ja harvinaisia.

Hermannin kanssa Usva. Jä äidin villatakki tuolin karmilla...

Konsta ihailee pihamaan ompelukonetta.
Ruoste on kaunista!

Teki hyvää pieni irtiotto arjesta.
Tästä taas eteenpäin askel kerrallaan.

Äitienpäivänä 11.5.

Mukelot veivät minut Äitienpäivänä patikoimaan Outokummun Erä- ja luontokeskuksen poluille.

Maisemat ovat siellä edelleen kulkemisen ja kokemisen arvoisia; harjupolku on kuin pienois-Punkaharju.

Jyrkkiä nousuja/laskuja harjulta ylös/alas...

Karpalo hehkui viime syksyn väreissä.

Ihan parasta. Kyllä lapset tietää, mistä mie tykkään. 

Salama

Valmistui noin 10-senttinen pieni nalle. Salama.

Salama on täyttä tulta ja tappuraa. 

Se pistää menemään rokaten, ettei toiset tahdo pysyä perässä. 

Täältä tullaan maailma, olen valmis!

Salama on jo varattu.