torstai 29. marraskuuta 2018

Marraksen viimeiset viilut

Pelto on kynnetty syksyn pakettiin talven alle.

Kaunista ja rauhoittavaa...

Jääkukka- nalle liukastelemassa kynnöksen päätyviilun jäällä.
Syksyä. Alkutalvea. Talvea?

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Runsas-lumista ja vähä-lumista pohdintaa

Konsta marraskuussa 2017
Vuosi sitten ensilumi tuli maahan jo lokakuun lopussa,
se ensimmäinen kymmensenttinen suli kyllä sitten pois.
Marraskuussa alkoi lunta sataa vähän väliä ja talveksihan se kääntyi;
hyvinkin runsaslumiseksi sellaiseksi.

Konsta marraskuussa 2018
Nyt, marraskuun lopulla, on lunta sen hivenen verran.
Jatko nähdään päivä kerrallaan.
Naapuri kyllä sanoi, että tulevana talvena ei sada lunta - he ostivat lumilingon!

Kauniita marraskuun loppupäiviä kaikille;
joko auringolla tai ilman!


tiistai 27. marraskuuta 2018

Jääkukka; sunnuntain nalle

Sunnuntai-aamuna valmistui hip-hop-tuosta-vaan-helposti tämä pörröinen nalle.
Yhä jaksan ihmetellä sitä, miten nalle löytää ja saa nimensä...
Katselin nallea tovin ja se sanoi haluavansa olla Jääkukka!
Kasvihuoneen ikkunassa ne odottivat... ensimmäiset jääkukat.

Ensilumen nalle.
Kynnöspellon reunassa riitti ihmeteltävää.
Mitä tämä koivunlehti tekee tässä, talvehtii kyntöviilun päällä...
Ihmeellinen ja kummallinen on tämä maailma.

Huurre-heinikko; marraskuu yllättää kauneudellaan
pukeuduttuaan hentoon lumileninkiin...

Ojan pohjalla oli jo jäätä.
Mikä tässä on hypähdellyt?

Kuivattelen tässä tassujani turvallisen Nuutin sylissä.
Valmiina löytämään oma seikkailuni.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Maisemaan syttyivät valot

Marraskuun loppu alkaa häämöttää ja niinpä vain saatiin hivenen lunta!
Lumi on ihmeellinen valo.
Tämä hiven valkoista kaikkialla maassa antaa valoa, vaikka olisi pimeää...
Konsta, Muisto ja Halla pääsivät koekuvauksiin.
Innostuin kuitenkin lumesta niin, että seikkailin nallejen kanssa
joulu-talvi-korttikuvausten parissa hiljaisen riihen tuntumassa.
Pikkupakkasta ja vähän lunta; tämä riittää oikein hyvin!

perjantai 23. marraskuuta 2018

Hämärän reunamalla

Käytiin viime sunnuntaina pikaisesti Lieksan metsässä pojan kanssa.
On se totta, että päivä on niin kovin lyhyt!
Hämäränhyssyssä metsän rauhassa...

Marraskuun värikartta.
Luonto alkaa olla unilla!

Konsta meinaa kömpiä perä edellä kuusenkoloon talviunille...

Viimeiset viheriät.

Konsta ja Muisto nautiskelevat.

Myllyn kulmalla.

Lepo-poterot...

tiistai 20. marraskuuta 2018

Valoilmiöitä

 Saatiin kuitenkin marras hymyilemään auringossa...
Heille, joille pimeys on raskasta ja väsyttävää; soisi aurinkoa jokaiseen päivään
sen verran, kun se ehtii näkymään...
Auringon ja valon voimalla aina seuraavaan päivään.

 Taikasäteen verran...

 ... aina on aikaa hetki leikitellä!
Metsän halki kuljettu postinhakureissu antaa uusia ulottuvuuksia,
kun nappaa kameran mukaan ja nallet kainaloon...

Melkein kalliokiipeilyä.


 Kynnöspelto.
Syksy paketissa. Jälleen.

 Poimulehti-aurinko.

Punaiseksi pensselöity taivaanranta auringon laskiessa.
Ja idästä puski jo kuu päälle samaan aikaan...

Valon voimaa tähän viikkoon!


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Metsän eläimiä, luonnon ihmeitä


 Eilen kotiin ajellessani näin sorkkaeläimiä samalla kertaa useampia.
Kolme hirveä ruokaili naapurin nurmella.
Emä seurasi metsän reunasta tarkasti lähestyvää kuvaajaa...

Kun juniorit lopulta huomasivat minut, kaikki saivat jalat alleen ja hävisivät metsään.
Hirvi; hmmm...
Parasta lautaselta nautittuna!

 Omalla pellolla oli kaksi metsäkaurista!
Ensimmäinen näköhavaintoni metsäkauriista  tältä syksyltä.
Sulautuvat hyvin harmaaseen maisemaan.
Hyvää talvea teille, kauniit rimppakintut!!

Konsta; metsän ihme. Ihailemassa eilistä aurinkoa.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Louhi-Nallen nallenteko- näytös tänään

 Menen tänään Liperiin Aito Tavara- myymälään
näyttämään nallen tekemistä.
Nallen tekemisessähän on monta työvaihetta alkaen karvan ja kaavojen valinnasta.
Otan mukaani nallen tekeleitä, että pystyn näyttämään kaikki salat!
Aito Tavara on kahden liperiläisen naisen yritys, jossa myydään paikallisia
ja kotimaisia tuotteita.

 Kotiseutu-Uutisten etusivun nurkka-ilmoitus eilen.

Kuka haluaa mukaan?!

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Marraskuun ensimmäiset räntärätit


Eilen lennähti ensimmäiset räntärätit sulaan ja sumuiseen maisemaan.
Leikittelyä.


Hetken näytti ihan oikealta lumisateelta.
Rätit sulivat saman tien.
Märkyyttä ne kyllä somasti lisäsivät...


maanantai 12. marraskuuta 2018

Heijastava Yksisarvinen

Turvaksi pimeyteen syntyi heijastava Yksisarvinen.
Yksisarvisen kanssa voit lähteä elämän satuseikkailuun...

Pimeys vain tihenee ja lisääntyy.
Omalla tiellä pimeässä kävellessä odottaa hetkeä, kun silmät tottuvat pimeyteen
ja alkaa hahmottamaan metsän reunaa...
Mutta lieneekö jo ikänäön heikkoutta; ei se maisema tahdo millään näkyä!
"Kaks pimmeetä vastakkain" - se vuodenaika on nyt!


lauantai 10. marraskuuta 2018

Olkoon tämä hyvä päivä

Lauantai.
Entimuinoin lauantaina piti siivota ja leipoa ehkä pullaa.
Edellinen sukupolvi ehkä myös karjalanpiirakoita...
Nyt ei.
Siivotaan silloin kun ehtii, leivotaan silloin kun huvittaa.
Tänään pitää saada tulemaan liukuhihnalta pellavaisia tonttuja!
Lipin myymälässä laitetaan JOULUA esille ja meikäläisen varastot ovat huvenneet.
Ahkeruus on ilomme... jne.
Leppoisaa lauantaita, ihmiset!

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Aatto- nalle; lohduksi ja muistoksi

 Minun pikkuruisen Aatto-nallen innoittaman tuli tilaus Aatto- nimisestä nallesta.
Olin tehnyt tämän pienen nallen juhannusviikolla v. 2003;  se oli 100. valmistamani nalle.
Ja se on tähän asti tekemistäni säilyttänyt asemansa pienimpänä nallena.

 Tämä tilattu Aatto-nalle on nimikaima tilaajan poisnukkuneelle puolisolle...
Toivomuksena on, että nalle antaa lohtua ja voimaa
sekä tuo mieleen rakkaita muistoja yhdessä eletyistä vuosikymmenistä.

 Aatto-nalle kävi valmistuttuaan hakemassa mukaansa metsävoimaa.
Minulle kerrottiin, että Aatto-herra oli aina sanonut, jos metsässä kuului rasahdus,
että "Siellä on karhu"...
Nalle köllötteli "ketunleipä"mättäällä ja katseli marraskuun laskevaa aurinkoa.

 Nallentekijänä pääsin jälleen osaksi elämää suurempaa tarinaa,
josta olen kiitollinen ja liikuttunut...

 Aatto-nalle on kuin pikkuinen karhunpentu.
Malttaakohan se käydä talviunille päästyään uuteen, omaan kotiin?

 Toivottavsti se ottaa paikkansa ja tuo iloa elämään.


maanantai 5. marraskuuta 2018

Nallevanhus tohtoroitavana

Tämä tummanruskea komistus oli elämänsä varrella menettänyt korvansa.
(Siihen ei ole mitään muuta syytä, kuin se, että nallea nostellaan korvista!)
Olihan se vähän surkean näköinen korvattomana.
Silmätkin vinksottivat kuluneina ...

 Ompelin nallelle uudet korvat ja vaihdoin silmät uusiin ja näkeviin.

 Suu ja kynnet antavat nallelle ilmettä.
Tällä nallella on alkuperäinen muovinen kierteinen kirsu.
Se on meikäläisittäin vähän hassu, mutta kuuluu ominaispiirteenä tietyille nalleille!

Tyytyväinen nalle ja tohtori myös.
Pyhäpäivän välityönä oikein hyvä lopputulos!


lauantai 3. marraskuuta 2018

Hiljainen ajatus


Ilo kuuntelee Pikku-Tikun kuiskutteluja

Kynttilä on palanut tuvan pöydällä aamun hämärästä alkaen.
Menneitten muistoksi tänään.


torstai 1. marraskuuta 2018

Pesänrakennuspuuhia

Nalle Rohkea etsii myös omaa kotia.
Marraskuu alkaa kuopuksen muuttourakalla;
lopultakin hän sai opiskelija-asunnon.

Kaksi päivää vilahti tuulisen Hanasaaren maisemissa metsäedunvalvonnassa.
Eilen aamulla oli napakka pakkanen aamujunalle lähtiessä
ja nyt tihuuttaa vettä lämpöasteissa.
Marraskuu näyttää oikean olomuotonsa heti alkuun!
Maisema on harmaan ystävälle lähes täydellinen...