Kokousreissulla Helsingissä

Kolme yötä ja neljä päivää vierähti Helsingissä kokousreissulla.

Yövyin myös siskon luona.

Siellä oli tuttua nalleseuraa, 

Pouta ja Pyörre.

Nallet tekevät kodista kodin.

Espoon Hanasaaressa näytti tiistaina tältä! Keikkuvat kevät. 

Junat olivat kauttaaltaan myöhässä ja liikenne seisauksissa...

MTK.n Valtuuskunnan kevätkokous oli nimetty (talvi)- kokoukseksi!

Hotelli Presidentin huoneessa sen sijaan oli oikein kesäinen tunnelma.

Uspenskin katedraalia sain katsella tästä suunnasta; 

tällä kertaa ulkoapäin. 

Toivottavasti kaikki tämä kauneus saa pysyä pystyssä maailman tappiin...

Takatalven tunnelmia

Kaikki alkaa pienestä ja kasvaa...

Niin myös kevät.

Kevään eteneminen sai takapakkia, kun lunta alkoi tulla taivaan täydeltä perjantai-iltana.

Muuttolintujen kohtalo lumien keskellä tuntui lohduttomalta...

Ruokintaa jatkettiin ja toivotaan parasta. 

Maisemat näyttävät hyvinkin talvisen valkoisilta ...

Lunta kertyi liki parikymmentä senttiä.

Tätäpä nyt ihmetellään!

Nallerakkautta

Nämä harmaat nallet

Patina,  Haari ja Harmaja 

löytyvät Ylämyllyltä, Lahjapuoti Lipistä.

Aukioloajat: 

ke-pe klo 12-17

la 10-14

Tervetuloa!

Maa valkoisena...

Kevät!

Lämmintä ja lumet sulaa.

Pakastuu ja tulee uutta lunta. 

Keikkuva kevät.

Arkas

Arkas; reilut 30-senttinen, maitokahvin ruskeasta mohairista tehty nalle. 

Arkas on suoraan karhujen sukua.

Se on lempeän karhuvoiman nalle.

Tummanruskeissa silmissä on ymmärtäväinen katse.

Arkas on tukenasi ja turvanasi kaikissa elämän käänteissä. 

Nalle on täytetty puulastulla tiukkaan ja kovaksi, niinkuin kaikki valmistamani nallet.

Arkas on vapaa löytämään oman ihmisensä. 

Nallerakkautta. 

Nalleja, nalleja, nalleja...

Nalleja jokaiselle.

Valmiita nalleja on kertynyt mukavasti.

Kun nalle on valmistunut, on helpotus suuri! 

Tekemiseen käytetyt työtunnit ovat takanapäin ja vain tekijän tiedossa...

Edelleen teen nalleja tilauksesta toiveitten mukaan.

Kuvassa

Hongotar, Jaappo, Harmaja, Lounatuuli, Haari, Puro, Auris ja Illusia.

Taas täällä jään päällä

Taas jäällä!

Sunnuntain hämyisen aurinkoinen ja tuulinen aamupäivä seikkailun merkeissä.

Heposelän laivamerkit hämmästyttävät yhä. Vuosikymmeniä sitten laivalla matkustaminen on ollut ihan arkipäivää. Kesäisin veneellä tai laivalla ja talvisin hiihtämällä.

Edellinen sukupolvi muisteli aina niitä hiihtomatkojaan Heposelän ylitse suoraan Liperin kirkonkylälle. 

Naapurin nuorten miesten kanssa kirjoittetelivat sauvalla lumihangelle viestejä...

Muisto ja Konsta vähät välittävät viestien kirjoitteluista!

Louhisaaren kallioisia rantoja.

Jäällä

Sammallahti, Heposelkä.

Eipä ollut jäälle menemistä!

Varovasti yritin, ja lensin heti nurin.

Tuli tunne, että maalla ja maassa kiinni on oikein hyvä olla. Jäällä myös!

Tämän alemmaksi ei pääse.

Konsta ja Muisto sen sijaan fiilistelivät.

Illusia

Illusia.

Valon ja auringon lämmön nalle. 

Illusia on parikymmensenttinen, vaaleasta kiharaisesta mohairista valmistunut nalle. 

Illusia miettii, että kenet se saa omaksi ystäväksi mukaansa elämän seikkailulle...

Yhteinen polku odottaa. 

Satu Pessistä ja Illusiasta; Pessin olen tehnyt jo vuosia sitten ja nyt oli Illusian vuoro. 

Aurinko on antanut odotuttaa viikkokausia,
mutta nyt se lopultakin valaisee kevättalven hanget ja antaa lupauksen kevään lämmöstä!

Pääsiäinen 2024

Pääsiäisen aika kului nopeasti nuorison kanssa touhutessa.

Tarinointia, turinointia, yhdessäoloa.

Syömistä ja juomista, ulkosaunassa saunomista. Auringon odottelua!

Perinteisiin kuuluva eväsretki Louhisaareen tehtiin sunnuntaina.

Jää oli kairan mitan paksuista!
Ei siis hirvittänyt meikäläistäkään kävellä jäällä.

Makkaranpaisto nuotiolla.

Jutut sen mukaisia!

Makkaratikut odottivat telineessä edellisestä pääsiäisestä -
ja siihen ne jätettiin odottamaan ensi kevättä!

Aurinko ei näyttäytynyt tänä pääsiäisenä Liperissä.
Hämyisen sumuisen kaunista.

Tällä perhevoimalla eteenpäin!

Pääsiäinen

                          Parasta Pääsiäisessä:
                          Sain kaikki mukelot saman katon alle!
                          Hyvää ja valoisaa kevään alkua kaikille!

           

Auris, aurinkovoimaa

Auris, parikymmensenttinen vaaleasta mohairista tehty nalle. 

Auris sai mukaansa hangen päälle sataneen uuden, puhtaan lumen valon

ja auringon kirkkauden.

Auris on lempeä, herkkä ja hyväsydäminen nalle. 

Se odottaa löytävänsä oman ihmisen mukaan elämän seikkailulle!

Nalletalo

Meidän talo on nalletalo. 

Itse en siihen enää kiinnitä juurikaan huomiota, se on niin jokapäiväistä.

Nalleja nyt vain on joka paikassa. Jokaisessa huoneessa istuu ja keikkuu ja köllöttelee nalleja siellä täällä.

Ensikertalainen kävijä voi vähän kummastella, että mitä tämä oikein on...

(Jos siis ylipäätään kiinnittää nalleihin edes mitään huomiota!)

Nalletaloksi tämä meijän ihana vanha talo on muotoutunut minun nallentekemisen myötä.

Ja talossa keikkuvat nallet ovat siis omia nalleja; eivät lähteviä tai myytäviä.

Tällä hetkellä kotona kylläkin majailee kymmenkunta viimeisimpänä valmistunutta nallea,
jotka eivät ole vielä uskaltautuneet lähtemään tuvan suojasta pois!

Nallet keräävät voimia elämän seikkailua varten.

Kun nallen aika on tullut, sitten se lähtee. 

Miun tekemä Haari ja ystävän tekemä Justus.

Lounatuuli

Vaaleasta, kiharaisesta mohairista valmistui vajaat 30-senttinen nalle.

Siitä tuli Lounatuuli. 

Lounatuuli tykkää valvoa läpi valoistuvan yön ja kuunnella,
miten luonto kuiskii talven alle jääneitä salaisuuksia...

Lounatuuli on kevään ja lämpenevien päivien nalle,
joka kuuntelee myös mitä ystävällä on mielen päällä.

Tekijän mielessä soi nallea tehdessä Kaarina Helakisan Lounatuulen laulu,
jonka on säveltänyt Caj Chydenius.
Se kuuluu kauneimpien laulujen joukkoon.
Laulun sanoma on niin ajankohtainen tänäkin päivänä.

"Lounatuuli tuo pienen laulun.

Kenelle tuuli kertoo sen?

Niille, joilla on nauravat korvat

ja joilla silmät on lapsien..."

Elämäni ensimmäiset ravit!

9.3.2024 Joensuun Ravirata. 

Olin elämäni ensimmäistä kertaa raveissa!

Oli paljon komeita hevosia. 

Mhy- Pohjois-Karjalan nimikko-loimilähtö.

Ja minulla oli paljon kysymyksiä  seurueelleni. 

Tunnin aikana oli kolme lähtöä. Aika kului siivillä.

Kaunis hevonen Siirin Veeti.

Pääsin kukittamaan voittajan ja silittämään hevosta.

Jää nähtäväksi, puraisiko minua ravihevonen tai ravikärpänen...

Se on Puro

Puro, kevään ilon ja riemun nalle.

20-senttinen Puro nauttii sulavista lumista...

Puro kuuntelee sulamisvesipurojen salaperäistä ja kiehtovaa ääntä.
Se on vastustamaton paikka kaikille lapsille ja lapsenmielisille.
On ihan pakko päästä katsomaan ja ihmettelemään, mistä se vesi tulee ja minne se menee...

Tassut kastuvat aina vain uudelleen!

Kevät!!