sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Ystävä-kälyn nalle

Nallen nimi oli valmiina jo ennenkuin nalle...
Se on Valo, sanoi ystäväni.

 Pieni nalle, joka on täynnä valoa ja voimaa.
Lisäksi seesteisyyttä ja rauhallisuutta...
Sitä ollaan nyt vailla. Ja tämä nalle tuo kaiken tullessaan.

Valamossa vierailun päätteeksi nalle ommeltiin nimineen, kaikkineen valmiiksi.
Ja nallelle pidettiin viralliset kastajaiset.
Nuoriso sai nähdä, miten nalle saa ihmislapsen onnesta sekaisin...
Semmoista se on, nallerakkaus.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Musta ruusu



Pojan ensimmäinen, opintoihin liittyvä takomotyö,
musta ruusu.
Niin kaunis!
Heti alkoi päässäni soida Neljän Ruusun "Mustia ruusuja"...
Odotan kovasti heinäkuista Ilovaari- rockia Joensuussa;
tarjolla Neljää Ruusua ja Ismo Alankoa ja...

Pojan musta ruusu päätyy kuulemma metsän reunaan,
isäntäkuusen kannon juureen muistoruusuksi.
Siinä se saa ajan kanssa ottaa paikkansa ja ruostetta pintaan...
Sopii minulle oikein hyvin.

"Mustia ruusuja laitoit
valkoiseen maljakkoon
Kuoreen paperin taitoit
sä uskoit kohtaloon
Sun piti kuulemma mennä
itseäs etsimään
Ei vangittuna lennä
vaan kuolee ikävään..."

(Neljä Ruusua)

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Mehtähommia

 Miun maisematyöpaikka!

 Olen aloitellut kerätä hakkuun jäljiltä latvuksia ja hylkypöllejä kasoihin,
joista ne sitten ajetaan pois ja pilkotaan haloiksi.
Oman metsän puuta talon ja saunan lämmitykseen.
Ympäristöteko!
Hyödynnetään hukkapuut, eikä tarvitse kaataa erikseen puita polttopuuksi.
Motokuskit vetivät pyynnöstäni latvukset koneen läpi ja sivuun, pois ajourilta.
On niin helppoa, kun ei tarvitse enää karsia oksia pois!
Tiedän, että hakkuutähteitä kerätään metsästä pois erittäin harvoin.
Ei ole aikaa eikä haluja tai mahdollisuutta siihen.
Mutta minäpä keräilen!
Pienen metsänomistajan etuoikeus!!
Ja nautin suunnattomasti, kun saan olla metsässä.
Miun kuntosalini...
Kovvoo hommoo, mutta silti niin nautinnollista.
Metsässä on vielä lunta paikoin hyvinkin paljon ja välillä jalka uppoaa syvälle hankeen...
Vaan eipä ole ötököitä kiusana, eikä vaivaa helle.

 Sellupöllit ja miun pölli.
Hyvin lämpiää sauna tälläkin kuusipöllillä!

 Tukit vielä pinossa.
Ja kuusten varjot pellolla.

 Uutta lunta entisen päälle.
Taas on maisema niin valkoinen ja puhdas.

Maisema tänä aamuna.
On tätä meillä vielä!

Kesäkämpän katolla lunta!
Kevät kuitenkin.
Ilma on täynnä lintujen ääniä.
Palokärki lentää ja huutaa kui-kui-kui-kui...
Helmipöllö ilmoittaa olemassaolostaan iltayössä: pu-pu-pu-pu-pu...
Opettelevat puhumaan!!


sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Nallukka

Mummi-ihminen tilasi nallen lapsenlapselleen,
toukokuun lopussa 5 vuotta täyttävälle pojalle.

Mummi kertoi minulle, että pojalla on kiharaiset hiukset ja ruskeat silmät.
(Haluaisi kuulemma siniset silmät!)
Poika on suuri lintujen ystävä.
Siinäpä viitteitä nallen teolle.

Nalle valmistui ruskeasta kiharaisesta karvasta.
Nallelle tuli ruskeat silmät!
Sille haluttiin antaa nimeksi Nallukka.
Oikein hyvä nimi 5- vuotiaan nallelle!

Suuri lintujen ystävä saa nallen, joka valmistuttuaan teki jo linturetken pihapiirin
lintujen seuraan, kuunnellen kevätäänillä laulavia lintuja...

Nallentekijä toivottaa pienelle, ihanalle pojalle onnellista elämää
yhdessä Nallukan kanssa!

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Louhi-Nallen nalletarinoita...

 Muutaman kerran vuodessa ilmestyvä MTK-n jäsenlehti, Mainio, 1/2019.
Lehden Taitaja- osiossa on tarinaa Louhi-Nallen nalleista!

Helmikuun alussa istuimme jutun tehneen kanssa tuvassa ja Nalle-tallissa
keskustellen nalleista ja niitten tekemisestä.
Juttu päättyy:
"Kyllä, päätin tilata myös itselleni nallen, kun minullakaan ei sellaista
ole koskaan ollut. Odotan jännityksellä, millainen tyyppi sieltä oikein tulee.
Ja tykkäämmeköhän me toisistamme."

Uskon, että Kyösti ottaa paikkansa!
Se odottaa jo malttamattomana huhtikuun 10. päivää,
että pääsee oman ihmisensä tykö!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Nalle-jättiläinen; Tiu


Joskus pieni onkin suurta.
Joskus suuren pitää muuttua pieneksi.


Ystäväkälyt tilasivat viime kesänä pikkiriikkiset nallet.
Päättivät vain haluta semmoiset, ihan omat pienet.
Sanoin muistaakseni pahan sanan säestyksellä, että vai niin päätitte haluta...


Pitkässä puussa ovat aina nämä pienet nallet.
Oikein hyvin saan siirrettyä ne tekeleet odottamaan sitä parempaa huomista.
Joskus sitten on vain ryhdyttävä nallesta toimeen...


Kolme pientä nalle-tulokasta oli tulollaan samaan aikaan.
Viime kesänä sain ne jo ommeltua, nyt talven mittaan pikkuhiljaa jatkotöitä.
Ensimmäinen on nyt valmis, harjoituskappale kahden virallisen tilauksen ohessa...


Tästä tuli Tiu.
Pelkkää sydäntä täynnä on hän.


Tiu.
Nimilistaa selatessani nalle sanoi heti haluavansa olla Tiu.
Pieni nalle, pieni suuri nimi...


Kotoinen nallekatras.
Nyt niitä on kuusi, pikkiriikkistä.
Ystäväkälyjen nallet ovat vielä kiinniompelua ja nimeä vaille valmiit.

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Joko on ikävä kesää?

Hossa; Kokalmuksen kierros, 2017.
Keikkuen, keikkuen...
Ja onhan vasta maaliskuu!
Läpi Suomen kulkee sankka räntäsade.
Ihanan kaunista ja talvista.
Suomeksi sanottuna: Rätkii räntää!
Joku odottaa vielä hyviä hiihtokelejä, joku multaa ja vihreyttä.
Joku huomista vain.
Kaikki ajallaan.
Kuopuksen kanssa eilen puhuttiin, että kumpikaan meistä ei tykkää keväästä.
Se on sisään rakennettu tunne, olotila.
Mutta ihan kohta on kesä ja sitten heti syksy...
Nautitaan tästä päivästä, kuitenkin.
Ei meillä ole muuta.

Kun on syksy-ihminen, kevät häviää...

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Lauantaita

Kevättä ilmassa.
Kyllä.
Vaikka eilenkin tuli lunta taivaalt niin sakeasti, että oksat pois...
Tip-tip-tippuu vesi räystäältä.
Linnut virittelevät kevätkurkkuaan.
Ilo korvalle.

Hyvää oloa tähän päivään!

torstai 14. maaliskuuta 2019

Feodor; se on vähän villimpi nalle

 Feodor valmistui laskiaissunnuntaina.
Siitä tuli nalle, joka rakastaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita...
Kelkkamäkeen siis heti.

 Tummanruskeat nallet auringossa.
Feodorin tukena on Peitsa; ensimmäinen tällä omalla Louhi-mallilla valmistettu nalle.

 Hiutaleita hangella!
Jokainen niistä on yksilö, kuten nalletkin!

Yksi ainutkertainen lennähti Peitsan jalalle...

Kaverit.
Minne lähettäis?
Menojalkaa jo vähän tuntuu kutkuttelevan!

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Auroran talviset nimipäiväleikit

Tuli vietettyä yönseutu pakosalla, kun tytär juhli "villasukkavalmistujaisiaan"
meidän talossa.
Vanhemmat siis tien päälle...
Olimme Tuusniemellä miehen veljen ja käly-ystävän mökillä.
Lauantaina kävimme yhdessä kokemassa lumipyryisessä säässä Kolin jäätien;
näkyväisyys oli vähäistä...
Sama jännitys on mielessä joka kerta, kun ajaa jäätietä pitkin!
Pienemmät tiet olivat jäisiä ja polanteisia.
Tuli koettua pelon tunnettakin takapenkillä kuljettajan näyttäessä ajotaitojaan...

Sunnuntaina satoi myös lunta.
Maisema oli kuin Joulun aikaan; niin talvinen ja luminen.
Kevättä on ilmassa, mutta se täyttyy myös lumella!

Aurora-nalle kulki taskussa mukana päivälenkillä
ja nautti luonnon ihmeistä...

Kävelyn ja jutustelun lomassa tutkimme eläinten jälkiä lumessa.

Pitää nähdä lähelle, että näkee kauas.
Auroran nimipäiväkukka!

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Hyvää Naistenpäivää!

Oikein hyvää Naistenpäivää kaikille naisille
ja miehille myös!

Jokaiselle pieniä ilon ja onnen hetkiä tähän päivään.

Tällä hetkellä Liperissä työntää taivaalta lunta lähes vaakasuoraan...

On nautittava tästä talvisesta päivästä ilmoineen...

Tai voi ajatuksissaan muistella vaikkapa kesäisiä patikointireissuja!
Nämä kuvat toissa kesältä Posion Korouomasta.

Siellä mahtuu ajatus kulkemaan vapaasti.
Ihminen tuntee itsensä sopivan kokoiseksi.

Jokainen piirtää elämänsä ja ajatustensa kartan itselleen.

Lähelle ja kauas...

Sitkeyttä ja voimaa jokaiselle elämän mutkitteleville poluille!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Tukkijätkä Konsta

Konsta on tarkastanut pöllit.

Kuituakin kertyi kuusikosta,jossa oli metsurityönä tehdyn ensiharvennuksen jäljiltä
vielä erittäin tiheä puusto.

Pokasaha joutaa taas levolle...

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Olli siitä tuli

Haisulin kainalossa
Tämä siilikarvainen nalle valmistui sillä viikolla,
kun tuli tieto erään Olli- laulajan kuolemasta.
Elin muistoissa elämääni sieltä 80-luvun alusta alkaen; YÖn tahtiin.
Niin paljossa mukana...

Viirua tervehtimässä
Niin paljossa mukana.
Nalle ei tahtonut nimekseen mitään muuta, kuin Olli.
Kävin välillä kahvillakin ja pohdin nimeä uudelleen.
Ei, se vain päätyi Olliin.
Ajattelin, että ole sitten.

Toffee ja Olli
Isäkin oli Olli.
Siinäpä sitä nallelle nimeä.
Kokonaiset elämän pituiset elämät.
Toisella se on toisen pituinen.
Jokaisella omansa.

Kukka ja Olli.
Kukka pääsi jo kotiin; Olli vielä odottaa.