keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Pikkuinen Hapsiainen

Se on Hapsiainen. Kymmensenttinen villikko nalle.
Eräs pieni poika on löytänyt tämän nallen joulupaketista. 
Hapsiainen pääsi nalleperheeseen, johon kuuluvat ennestään jo Kivi ja Pyörni. 
Pitkä, kiharainen karva tekee pienestä nallesta ihan villin,
joka hyppää miettimättä sen enempää kaikkiin eteen tuleviin seikkailuihin...
Olipa iso ilo saada tehdä tämäkin nalle!

Hapsiainen marraskuun vähillä lumilla juuri valmistuttuaan.

Hapsiainen keikkuu kuusenoksilla.
Nalle tietää jo, että se pääsee nauttimaan luonnon seikkailuista tulevassa kodissaan.

Nyt on serkuksilla omat pikkuiset nallet, Hapsiainen ja Vanamo. 

sunnuntai 26. joulukuuta 2021

Joulun aikaa Repolouhella

Nuorison hakema joulukuusi.
Pellon reunasta, pihlajan puristuksesta.
Meille sopivin.
Kuusessa edelleen oikeat kynttilät.
Kuusen tähti on tänä jouluna tässä asennossa. Toimii! 
Lasten vuonna 2004 suunnittelemat ryijyt, jotka sain tehtyä koronavuonna loppuun
ja nyt annoin viimeinkin omistajilleen.
Piparkakkutalo matkusti Sevettijärveltä,
tyttäret olivat tehneet talon piirustuksia myöten.
Kolme kissaa joulun tunnelmissa.
Lunta, pakkasta, aurinkoa, kaunista.
Tänä jouluna olen erityisen kiitollinen siitä, että koko perhe on saanut olla yhdessä.
Tämä ohikiitävä hetki. 

lauantai 18. joulukuuta 2021

Jekku-Tarina

Tarina on jo viisi vuotta sitten valmistunut nalle.
Tarina on odottanut elämäntehtäväänsä rauhallisena tietäen, että se vielä tulee.
Mutta ei se osannut arvata, miten tärkeän tehtävän se saa.
Siskontyttären toinenkin koira, Jekku, pääsi koirien taivaaseen marraskuussa.
Sen koiraystävä Sisu on ollut siellä jo keväästä asti odottamassa...
Jekku-koiran muistonallen aika alkoi olla käsillä.
Tarinan karva on juuri samanlaista, kuin Jekun karva.
Siskontytär halusi tutustua Tarinaan, ja se vei sydämen...
Yön yli oltuaan Tarina tuli käymään vielä kotona ja tekijän tehtävä oli nimetä nalle Jekku-Tarinaksi. Jekun omaksi tarinaksi.
Jekku oli  myös nauttinut luonnossa peuhaamisesta, rakastanut kesää ja kukkia, niinkuin nallekin.
Voi tätä nappisilmää...
Jekku 8.12.2007 - 17.11.2021Mie niin arvostan sitä, että koiranomistaja laskee koiran lähtemään silloin, kun sen aika on mennä...
Vaikka se on miten raskasta, niin sen tekee.
Pieni tuhisija on poissa ja läsnä muistoissa. Sydämessä aina.

Jekku-Tarina istui lähtiäisiksi vanhojen ja viisaiden nallejen seuraan hakemaan nallevoimaa mukaan.
Jekun rakkaudentäyteinen elämä ja kaikki muistot kulkevat nyt muistonallen mukana.

torstai 16. joulukuuta 2021

Miksi kukassa on nuppu?

Kuuntelin keskiviikkoiltana Radio Suomen lähettämää Lasten luontoiltaa.
Voi niitä lasten esittämiä kysymyksiä!
Miksi punatulkku on punainen?
Tuleeko linnuille hiki?
Miten nopeasti etana liikkuu?
Miksi lepakko ei törmää minun silmään, vaan se kääntyy pois ihan läheltä?
Miksi karhu on niin iso?
Ja Eino,  4-v Helsingistä kysyi:
Miksi kukassa on nuppu?

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Pikkuiselle ihanalle pikkuinen Vanamo

Sain nalletilauksen. Pieni nalle kastelahjaksi pienelle tytölle.
On aina jotenkin niin koskettavan ihanaa saada tehdä nalle juuri tietylle ihmiselle,
juuri tiettyyn tapahtumaan.
Tämä nalle pääsee kulkemaan yhteistä matkaa ihan elämän alusta saakka...

Olisinko minä sopiva nalle pienelle tytölle?
Täydellinen, kuului vastaus tilaajalta.
Nallella on juuri sopivasti hapsiaiskarvoja korvissa!
Pienikin nalle tarvitsee mukaansa metsävoimaa!
Kuusi on kovin iso ja se huojuu tuulessa onnellisena,
kun sen tehtävänä on saattaa juuri tämä nalle matkaan...
Nalle täyttyy kuusen antamasta rakkaudesta ja voimasta, sitä riittää jaettavaksi pienelle tytölle...
Pikkuinen nalle odottaa pääsyä oman, pienen ihmisen luokse...

Vähän vielä tassuttelua marraskuun vähällä lumella, ennen kuin matka alkaa kohti etelää.

Vanamo ja kastejuhlan päähenkilön kukka-kaunistus.
Kaikkea hyvää ja onnellista pienelle, ihanalle tytölle ja Vanamo-nallelle!

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Joulukuun alun täysi talvi

Itsenäisyyspäivän metsäkävelyt.
Pakkasta, aurinkoa, lunta.
Konstan seikkailut, kestääkö luminen reunus nallen painoa...
Nämä isot kivet ja niitä ympäröivät vedet olivat lapsena jännittävämpiä kokemuksia metsässä.
Tätä paikkaa sanottiin lotoksi.
Lotto; onko se sitten ollut kostean paikan nimitys.
Vanhan kuusikon kätköissä se oli vähän pelottavakin paikka.
Jotenkin lapsena sijoitin juuri tähän louhikkoon tätini muistelun lapsuudestaan, kun lammaslaumasta oli puuttunut yksi karitsa ja pappa ei ollut asiasta ollenkaan huolissaan; eikä karitsaa olisi saanut lähteä edes etsimään... Täti oli anellut lupaa saada lähteä etsimään ja niinpä kadonnut lammas oli löytynyt louhenkolosta, johon se oli jäänyt jalastaan kiinni. Loppu hyvin, kaikki hyvin...
Tällä kuviolla tehtiin hakkuu 90- luvun alkupuolella ja nyt "lottoa" ympäröi nuori koivu- ja kuusimetsä,
joka odottaa ensiharvennusta. Valoisaa!
Pakkasen omaa taidetta
Pitää katsoa lähelle
Niin löytää aarteita...

sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Nestori

"No niin! Nestori siellä!", kuului nallen tilaajan kommentti lähetettyäni nimeä vaille olevasta nallesta kuvan katsottavaksi ja hyväksyttäväksi.
Niin teen aina, kun on kysymys tilatusta nallesta.
Kysyn, että kelpaako ja onko nalle semmoinen, kuin oli ajateltu.
Nestorihan tästä sitten tuli.
Tein nallen juuri tästä karvasta ja juuri tällä mallilla, toiveen mukaisesti. 
On niin iso ilo tehdä nalle, jota jo odotetaan...
Nalle on heti valmiina lähtemään omaan kotiin ja tutustumaan juuri siihen oikeaan ihmiseen...
Vihreyttä ja voimaa maasta.
Sitä tarvitsee jokainen nalle.
Näillä eväillä matka alkaa.
Nalle seikkailemassa valmistumisensa jälkeen pihapiirissä.
Lumettoman marraskuun maisemassa.
Kuusivoimaa...
Katajainen kansa...ja Nestori on täynnä katajaisen kansan sisua sekä mäntypuulastua.
Eli nalle täynnä puuta...
Nestori onnellisena omassa kodissa, oman ihmisen luona.
Onnellinen nalle!
Hyvää yhteistä elämää!

torstai 2. joulukuuta 2021

Auri, lumipyrypäivän nalle


Auri. Parikymmensenttinen nalle valmistui talven ensimmäiseen lumipyryyn. 
Auri on lempeä ja rauhallinen nalle.
Kullankeltainen mohairkarva on hyvin perinteinen nallekarva.
Auri lähtee etsimään omaa ystävää..löytääköhän se?
Lumiseikkailujen jälkeen Auri pääsi tuvan lämpöön ja ihmettelemään jouluruusun jumalaista kauneutta.
Juhannusruusun kukintaan ja tuoksuun on vielä monta lumista päivää...
Siitä nalle voi vain haaveilla.
Lumiset kuusivoimat Aurille mukaan elämän seikkailulle.
Talven nalle ja peppu lumessa...
Näin kastetaan Louhi-Nallen nallet!