Rauhaa...

Nalle auttaa pahanakin päivänä

24.2.2022 jää maailman historiaan mustana ja järkyttävänä päivänä...

Ahdistus hiipi mieleen, vaikka kuinka yritti olla ajattelematta. 

Niin lähellä on Suomen menneisyys ja sota itänaapurin kanssa.
Edellisen sukupolven kokemukset nousivat pintaan.

Eikö ikinä opita.
Tarvitaan yksi hullu mielipuoli ja kaikki on toisin.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Pìti ryhtyä nallentekoon, että pää pysyy kasassa ja siinä jossain hartioitten yläpuolella...
Tämä kuparinruskea, paksukiharainen nalle oli loppuviimeistelyä vailla. 

Nallen nimeksi tuli Jehkimä.

Jehkimä on täynnä rauhaa ja rakkautta. 

Se tuo lohtua ja turvaa, niin kuin kotikuusen turvalliset oksat..

Jehkimä on tehty minun omalla Louhi-mallilla. Louhi n:o 8.

Nalle kainalossa, nallen kainalossa on aina hyvä olla...

Kotimetsän reunassa. Turvassa.

Kuusten ja metsän voimaa, sillä on jaksettava...
Tänään ja huomenna.

Nalle tuo ilon ja valon ja rakkauden.

Viiru tuli haistelemaan Jehkimää.

Nalle on ja pysyy.

Jehkimä, nalle Suomesta.
Rauhan ja rakkauden nalle.

Metsä, metsään, metsässä, metsästä

Runsaslumiset kuuset huojuvat taakkansa alla; kestääkö vai napsahtaako poikki...

Useita lumen katkomia kuusia näkyi jo pienellä kierroksella.

Lumikengillä oli helppo liikkua pitkin metsiä.

Välillä katseet ylös! Konsta ja Muisto keikkumassa...

Minun kuusi ja sinun kuusi.

Nähtiin oravien, jänisten,  kettujen ja ilvesten jälkiä. Paksu on hanki liikkua ja etsiä evästä.

Muisto 'lotto'-kivien koloissa...

Ja Konsta.

Metsäkenkäily ystävän kanssa pienessä pakkasessa ja napakassa tuulessa teki niin hyvää.
Aurinkokin näyttäytyi pitkästä aikaa.
Metsävoimaa!

Näin se suunnilleen tapahtuu...

Nallukan entisöinti

"Vanhan nallen entisöinti"; näin alkoi minulle tullut kysely, että alkaisinko tekemään nallea.
Kysyjän äiti oli teettänyt silloin 5- vuotiaalle tyttärelleen lampaannahkaisen nallen.
Nallukka oli ollut hyvin rakas, mutta vuosikymmenten saatossa nallesta oli jäljellä enää
pelkät etukäpälät ja muutama valokuva. Onneksi valokuvat ovat tallessa, ne ovat tärkeitä muistoja.
Tässä kuvassa onnellinen nallenomistaja 50-luvulla.

Suostuin tähän vaativaan entisöintihommaan ja etukäpälät lähetettiin minulle.
Ne olivat hyvin pullakat; kuin isot avomaankurkut!

Mutta niissä oli tallella se lapsuuden muisto...

Mistä on vanhat nallet tehty?! Nallukan vanhoista, alkuperäisistä käpälistä
ja uudesta vartalosta käpälien ympärille!

Tämä nallen entisöinti oli kyllä mielenkiintoinen projekti. Viestittelimme tilaajan kanssa paljon. Suunnittelin ja mietin pitkään, että löytyisi se paras mahdollinen karva Nallukalle.
Aivan vanhan lampaannahkan näköistä ja - oloista ei tietenkään ollut,
mutta päädyin tähän tiheään ja vähän vanhan tuntuiseen mohairkarvaan.

Ja kyllä minua jännitti, tuleekohan nallesta semmoinen, että siinä on Nallukan henki tallennettu...

Lampaannahkaiset käpälät olivat hyvin hauraat.
Tyhjensin niistä vanhat puuvillaiset täytteet pois ja täytin käpälät puulastulla
vähän litteämmiksi käpäliksi.

Lähetin nallesta kuvan tilaajalle, kun se oli lähes valmis.
Vastaus tuli, että se on minun Nallukka ja rakastan sitä jo nyt!
Tiesin, että kyllä Nallukka tulee ottamaan paikan omistajan sydämessä...

Nallukka loisti valmistuttuaan onnellisena yhdessä auringon kanssa.

Nallukka on täynnä rakkautta ja lapsuuden muistoja.

Laitoin nallen sisälle kopion kuvasta, jossa pieni, paljasjalkainen tyttö pitää Nallukkaa sylissään
ja tietenkin myös tarinan nallen valmistumisesta.

Sain kuvan Nallukasta, kun se oli päässyt kotiin. Viestissä oli, että itku pääsi...

Toivon sille pienelle tytölle ja Nallukalle paljon onnellisia hetkiä yhdessä.

Loiske on luovutettu omistajalleen

Loiske valmistui.
Vaaleansininen, keskikokoinen, ruskeasilmäinen
ja ne valkoiset sydämet jalkapohjissa ja kämmenissä!

Nalle, joka on pakattu täyteen rakkautta ja lapsuuden voimaa!

Sieltä kuusen kainalosta mukaan metsävoimaa, 
siitä riittää ammennettavaa tytöllekin!

Loiske seikkaili pihapiirissä ja metsänreunassa odotellessaan malttamattomana hakijaansa.

Loiske sai valmistuttuaan aikaan sakean lumisateen
ja niillä ainutkertaisilla hiutaleilla nalle kastettiin!

Konsta sai kertoilla nallesalaisuuksista Loiskeelle.

Loiske hypähti suoraan tytön sydämeen!

Oli ihana nähdä se tytön ja nallen ensikohtaaminen...
siinä oli taikaa, iloa, riemua, hämmennystä ja nallerakkautta!

Kotiutumisen jälkeen sain tytöltä kuvia, miten Loiske on kotiutunut. Hyvin!

Niin paljon kaikkea hyvää ja kaunista toivon tytön ja Loiskeen yhteiselle elämän polulle!

Tässä se on, ihana nalletilaus!

Kaulaliinan teko nallelle on siellä meneillään ja sitten äidin avustuksella nahkarepun ompelu, 
johon katsottiin mallia Konstan repusta.

Vanha kunnon talvi?

Ihan kuin ennen vanhaan?

Talven lumimäärä ei näytä pysähtymisen merkkejä.

Yksi ja toinen lausuu ajatukset ääneen: jo saisi riittää...

Jotenkin alkaa vähäluminen talvi miellyttää enemmän, kuin nämä lähes metriset hanget.

Ylöspäin vielä mahtuu, mutta vanhojen rakennusten katot alkavat huolettaa.

Kesälapikkaat uinuvat talviunilla riihen seinällä.

Riihen ruumenuksen, eli matalamman puolen katon metrinen lumikuorma on nyt vajuutettu.

Jänikset ovat pitäneet omia hiihtokisojen.

Edellisen päivän lumikenkäjäljet eivät kantaneet kävelijää, ja jalka upposi lumeen haaroja myöten...

Ilvekset liikkuvat aivan pihamaalla, jänispaisti mielessä.

Kehrä

Oli palanen tämmöistä kiharaisen tuuheaa ja hennon roosan väristä mohairia. 

Siitä sai juuri ja juuri noin 23-senttisen nallen. Kehrä.

Kehrä ihmettelee ruusunmarjan kyljessä kimaltavia lumikiteitä
ja se kaipaa jo hiukan vanhan, vaaleanpunaisen ruusun humalluttavaa tuoksua...

Kehrä on valmis seikkailuun, joka alkaa navetan ikkunalta...

Talven leikkejä lisääntyvän lumen kanssa. 

Kaikkea kaunista, kun vain katsoo lähelle...

Kehrällä on ruskeissa silmissään salaperäinen katse. Mitä se kertoo?

Talven jäät ja nalle täynnä lämpöä ja rakkautta!

Kun nallekuume iskee, siihen auttaa nalle

Kun nallekuume iskee, siihen auttaa vain nalle!
Näin kävi eräälle ihmiselle tässä ihan lähellä...

Niinpä sain tehdä hänelle harmaan tiheäkarvaisen nallen.
Tässä nalle on juuri valmistunut ja päässyt katselemaan syntymaisemiaan...
näissä maisemissa ovat nallentekijän juuret.

Huisku.
Nallesta tuli Huisku.
Nimi muotoutui omistajien talon paikan nimestä ja nalle sitoo mukanaan juuret tiukasti maaseutuun. Huisku tykkää katsella metsään ja pelloille ja lampimaisema saa sen sydämen läikähtämään...

Huisku tuo auringon valon, ilon ja lupauksen keväästä.
Nalle valmistui juuri, kun tammikuun aurinko painui punaisena puitten taakse...

Nalle tietää jo pääsevänsä maalle ja siellä se saa viettää aikaa
talonväen ja muun nalleperheen sekä koiran kaverina. 

Oli mukavaa nähdä, miten iloisesti nalle otettiin vastaan!
Se taisi sulattaa sydämet välittömästi...

Nalle täynnä rakkautta!

Viiru kertoi vanhan kissan viisaudella salaisuuksia...

-  ja Huisku oppi jo nalleviisauksia.

Hyvin se viihtyi myös meidän nalleperheen seurassa!
Tässä ovat Muisto, Reetrikki, Huisku, Halla, Paulo ja Konsta sekä Nuutin vihreä korva!