Tammikuu on hujahtanut vauhdilla ja kohta ollaan jo helmikuussa...
Alkuvuosi on minulla usein semmoista lataamista ja latautumista.
Vedän henkeä ja kuuntelen itseäni.
Lenkkeilen, neulon, järjestelen ja saatan ottaa päikkäritkin.
Luottamustehtäviä on ollut myös paljon, ne ottavat oman aikansa.
Uusia nalleja en ole ehtinyt vielä valmistamaan, mutta jo tehtyjä on kyllä lukuisia vailla kotia.
Muutama nalle onkin saanut lähteä oman ihmisen luokse ihan alkuvuodesta
ja se lämmittää kovasti mieltä.
Lahjapuoti Lipistä nalleja löytyy edelleen ja osa majailee täällä kotona.
Jos nallekuume iskee - minuun saa olla yhteydessä!
Sykähdyttävän viestin sain, kun olin laittanut Karpalo-nallen kuvat esille.
Ystäväni lapsenlapsi oli kysynyt:
"Onko tuossa mie nallena"?
Voisiko ihanampaa terveistä nallentekijä saada...
Viime lauantaina näin ensimmäistä kertaa helmiäispilvet, jotka sykähdyttivät kauneudellaan.
Mieletön värinäytelmä oli tarjolla.
Taivaan maalaukset. Huikeaa.
Lumet vajuivat aika vähiin ja tiet, polut ja pihamaat olivat/ovat peilijäällä.
Siihen jään päälle satoi uutta lunta. Aivan järkyttävän liukasta on liikkua.
Mutta onneksi olen saanut apua lumitöihin!
