Töitä ja lepoa metsässä

Yksi päivä vilahti Lieksassa taimikonraivauksessa syyslomalaisen kanssa.
Ei ollut isokaan kuvio, mutta kyllä se raivaussahan kanssa epätasaisessa maastossa pyöriminen ottaa veronsa. Joten urakan jälkeen maistui nuotiokahvit erinomaisen hyvältä.
Ja olotila oli kuin Konstalla! 

Kotimatkalla oli vielä sen verran valoisaa, että poikkesin kuuntelemaan Patvinsuon hiljaisuutta.

Metsässä on aina hyvä olla.
Metsän kasvattaminen vaatii paljon työtä, mutta on se vaan ihan parasta mitä tiedän.

Männyntaimikko kiittää ja jatkaa kasvuaan entistä paremmin.
Isojen koivujen poisto kuviolla jäi ensi kesään.
Työt eivät siis lopu.

Syksyn pohdiskelua

Syksyn tunnelmia. 

Konsta sai Justuksen yökylään. 

Pieniä iloja. Suuria iloja.

Jokainen hetki on tärkeä. 

Sateen harmaus pysähtyneessä maisemassa. Koko päivän, koko yön.

Kynttilä palaa jo aamusta iltaan, se antaa lohdullisen valon tuvan hämärään.

Aikaa istua alas ja neuloa.

Asetella maailmaa kohdilleen ja ihmetellä, että useimmiten se asettuu.

Lokakuu vie ihmistä, harvemmin toisin päin.
Syksyä rakastava pysähtyy ja hetken ajatus harhailee kesän auringossa...

Uhmasin sadetta ja kävin keräämässä viimeiset suppikset talteen.

Metsän rauha oli kohdillaan.

Pienet männyntaimet viime talven harvennushakkuun ajourilla näyttävät kasvun voiman. 

Pienestä alkaa kaiken uuden kasvu.

On meillä oppimista! 

Penni ajatuksistasi

Penni-nalle on valmistunut jo keväällä 2022.
Se sai olla vuosikaudet esillä Louhi-Nallen myyntipisteellä Lieksassa, VillaOraksessa.

Nyt nalle on palannut sieltä jälleen näihin maisemiin.

Penni etsii omaa ihmistä!

Pennin tarkkaavainen katse!

Olin yönseudun luottamustehtäviin liittyvässä reissussa.

Reissunallet Aurora ja Tiu pääsivät Hotelli Presidentin Juhannuksen tunnelmiin. 

Syksyinen Helsinki näytti tuulisen ja myös rauhallisen, aurinkoisen ilmeen.

Mummikki-viikonloppu

Takana on ihana viikonloppu Loviisassa.
Pienen pojan kanssa tehtiin monta metsäretkeä.

Aika kului nopeasti kaikkea ihmetellessä.

Lapsi paineli menemään polkua pitkin; hyvä kun pysyin perässä...

Kuunneltiin käpytikan nakutusta ja tutkittiin tikan hakkaamia koloja. 

'Tikka etsii toukkaa'.

Silitettiin männyn naavatukkaa.

Ja halattiin! Ihmeteltiin, miten korkealle männyn latva yltää.

Välillä syötiin puolukoita ja mustikoita. Joka välissä!

Talon kokoinen kivi!

Kiven alla oli tietysti maja, jonne sai mennä suojaan.
Oli paljon kerrottavaa vanhemmille!

Kerättiin yhdessä suppilovahveroita ja vietiin äidille metsän herkkuja.

Äiti teki niistä kastikkeen ja se maistui myös pienelle pojalle.

Miten mahtavaa, että lapsi pääsee metsään. Saa tutkia ja kokea metsän ihmeitä.
Oi, kuinka pehmyt olikaan pallerojäkälä! Niitä piti silittää aina uudelleen. 'Ota rukkanen pois'!

Minua harmittaa ne lapset, jotka eivät pääse syystä tai toisesta oikeaan metsään ja luontoon. 

Rakennetaan päiväkoti ja siihen tekonurmipiha, kuten Jyväskylässä....

Helsingissä on avattu Stocmanilla hiekkalaatikot, jonne lapset pääsevät maksua vastaan...

'Eikä mitä tahansa hiekkaa, vaan se on mikrobihiekkaa, joten lapset saavat leikkiessään luontoaltistusta.

Kaksi tuntia hiekkaleikkejä maksaa 15-19 euroa. Bisnes on bisnes.

Eikä tarvitse mennä metsään!

Oi järjen köyhyys...

Mikämikämikä?

Se on Tyrsky!

Tyrsky on kuin syyssateen pyörre ja sateen kohina.
Semmoiset eväät nalle sai mukaansa valmistumispäivänään.

Tyrsky on reilut kymmensenttinen, pitkästä mohairista tehty, pikkuisen villimpi nalle.

Sen kanssa et tule pitkästymään.

Tyrsky on päältä levottoman villi, mutta sisällä asusta sydän täynnä nallerakkautta.

Tyrsky on vapaa löytämään oman ihmisensä.
Yhteinen seikkailu odottaa!

Mustikka-viikonloppu

Ihana viikonloppu pikkuisen Mustikan seurassa. Aivan parasta.

Hyväntuulinen lapsi, mikäs on mummikilla hoivatessa!

Mustikka-nallen tutkimista. Tarkkaan ja kauan.
Lakanan virkaa toimittava mummikin vanha pitsinenäliina vasta oli mielenkiintoinen asia!

Metsässä. Lapselle niin hyvä ympäristö.
Saa hengittää metsää, aistia tuoksuja, kuunnella ääniä.
Köllötellä varvikossa ja sammalmättäällä.
Saa tunnustella kuusen kaarnaa, maistellakin...

Ja kun selkärepussa kulkeminen alkoi kyllästyttää;
unohtui se heti, kun sai käteen kävyn tai vadelmanlehden.

Ihanaa vihreää sammalta.

Nyt yritän laskeutua arkeen...

Mutterin tarkempi esittely

Mutteri onkin jäänyt vaille tarkempaa esittelyä!

Mutteri on vähän villimpi nalle. Se ei ole ollenkaan niin sanottu perusnalle.

Nallen mohair on pitkää, mustaan taittuvaa, ruskean sekaista.
Nallen raajat ovat semmoiset venkulat, jotka antavat sille veikeän olemuksen.

Mutteri on noin 40-senttinen veitikka.

Mutterilla oli pitkä taival valmistumisensa kanssa.
Se vain odotti ja odotti, milloin se tehtäisiin valmiiksi.
Elokuun lopulla nallentekijä lopulta tormistui ja sai nallen valmiiksi!

Nimi oli heti aivan selvä; se on Mutteri!

Nallesta näkee sen sitkeyden ja luottavaisuuden tähän hetkeen ja tulevaan.

Kun saat Mutterin kainaloon -  sinulla ei tule olemaan yksitoikkoista,
vaan nalleseikkailu odottaa takuuvarmasti!

Mutteri on vapaa nalle löytämään oman ihmisensä.