Puolukkaviikonloppu

Takana on perinteinen syksyn puolukkareissu Lieksaan. 

Siskon kanssa ihmeteltiin, että eivätpä ole vuodet siskoksia, kun puolukat olivat vähän hakusessa. Saimme kuitenkin ahkeroitua muutaman sankollisen.

Metsät ovat yhä mustikoita pullollaan!

Vähän olivat jo laimean makuisia, mutta ihan hyviä pistellä suuhun...

Nuotiotulia,  kahvinkeittoa ja letunpaistoa...

Elämän suuria kysymyksiä ilman vastauksia, eli pohdintaa - kuten aina.

Isoja ja pieniä ilon pisaroita.

Ja sitten satoikin jo koko päivän ja yön!

Kahvipannu, joka pestään vain sisäpuolelta!

Saunapolku.

Veden vähyys purossa ihmetytti, mutta saunavedet kannettiin lähteestä.

Pielisen vedenpinta on niin matalalla, että paikalliset eivät muista vastaavaa olleen.

Metsästä kotiutuminen takaisin sivistyksen pariin tehtiin hitaasti.

Ajettiin Kontiovaarantie ja ihailtiin jyrkkiä rinteitä.
Kuljettajalle erittäin haastava tie, kun samalla pitää yrittää pysyä kapealla tiellä ja ihailla maisemia...

Maisemat kohdillaan.

Käytiin myös kokemassa vanha Vornantie eli Museotie.
Olin joskus 80-luvulla ajanut sen isän kanssa. Hän halusi muistella vanhoja linja-automatkoja...

Siellä oli vuoden 1808 taistelujen muistomerkki.

(Aina on tuo itäinen naapuri jaksanut sotia.)

Museotien varrelta löytyi myös viehättävä Maitolaituri-galleria,
jossa oli muun muassa tämä herttainen tiffanytyö "Karhu ja mehiläispesä".

Syksy

Kaunista syyskuun jatkoa jokaiselle

Nautitaan pienistä onnen hetkistä 

Juuri nyt ja tässä

Pidetään kiinni elämän reunasta

Tiukasti

Siitä tuli Harmo!

Tämä nalle vietti koko kesän Ilomantsissa Kansallistalolla pidetyssä Karvavurrikka kaunoseni- näyttelyssä ja vierailijat saivat ehdottaa keskentekoiselle nallelle nimeä.

Sain nallen valmiiksi. Siitä tuli Harmo!

Harmo oli yksi ehdotettu nimi nallelle.

Kiitos nimen ehdottajalle!

 Nimi löytyi myös minun omasta nalle- nimiluettelosta.

Harmo on lempeä ja hyväntuulinen nalle.
Se tykkää syksyn pimenevistä illoista; silloin saa käpertyä ystävän kainaloon. 

Harmo on vapaa löytämään sen oman ystävän kainaloon!

Hermolla on hyvin paljon muistoja kesästä ja näyttelyvieraitten tarinoinneista,
joita se kuunteli Louhi-Nallen näyttelypöydällä istuessaan!

Tässä vielä kuvamuisto nimiarvonta- voittonalle Klaudian kanssa.

Louhi-Nallen 'Ehdota nallelle nimeä'- arvonta suoritettu Karvavurrikka kaunoseni-näyttelyssä Ilomantsin Kansallistalossa

Siinäpä se kesä hujahti ja Ilomantsin Kansallistalossa ollut
Karvavurrikka kaunoseni- näyttely on tullut päätökseen. 

Näyttelyyn tutustui kesän aikana 2100 henkilöä. 

Louhi-Nallen 'Ehdota nallelle nimeä'- arvontaan tuli 102 nimiehdotusta!
Nimiehdotuksia oli laidasta laitaan. Ehkä palaan niihin myöhemmin.
Joku ehdotetuista nimistä saattaa päätyä nimiehdotus-nallena olleen harmaan nallen nimeksi...

Suomen Luonnon päivänä,  30.8., suoritimme virallisen arvonnan.
Onnettarena toimi ystäväni Marja-Liisa ja virallisena valvojana Karhufestivaalien Riitta.

Onni suosi Viktoria, jonka ehdotus nallen nimeksi oli 'Kirsi'.
Onnea paljon, Viktor!

Pitkällisten selvitysten jälkeen olen nyt lopultakin saanut Viktorin mummin puhelimen päähän ja palkinnoksi valitsemani Klaudia-nalle pääsee matkaamaan 6- vuotiaan Viktorin luokse. (Nimiehdotuslapussa olleeseen puhelinnumeroon 'ei juuri nyt saatu yhteyttä'...)

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Valitsin arvonnan palkintonalleksi Klaudian, joka on jo vuodesta 2013 odottanut omaa ihmistä.
Päätin, että nyt sen odotus saa jo loppua!

Klaudia on iloinen tyttönalle.

Toivotan Viktorille ja Klaudialle hyvää yhteistä elämää ja paljon onnea!

Kiitos jokaiselle näyttelyyn tutustujalle ja nimiehdotuksen jättäneille!

Nallejen nimitietolaput

Mitähän tässä on tekeillä?

Kehitys kehittyy.

Nallenteossakin olen ottanut pieniä askeleita ja saanut kehiteltyä 

nalle-'tuotetta' aina vain eteenpäin ja paremmaksi.

Nyt on valmistamissani nalleissa ollut jo muutaman vuoden ajan selkään kiinnitetty kestävä tietolappu.

Siinä on painettuna teksti 'Louhi-Nalle Käsintehty', ja itse kirjoitan nallen nimen ja valmistumispäivän.

Olen sanonut, että seison vakaasti valmistamieni nallejen takana
ja voin tyytyväisenä kertoa tehneeni ne.

Pikkuhiljaa olen laitellut nimilappuja myös omiin, kotona seikkaileviin nalleihin.
Nallen selkäpuolelta voi aina tarkistaa nallen nimen, jos se on sattunut unohtumaan!

Nyt nämä kymmensenttiset pienet nallesankarit ovat saaneet omat tietolappunsa!
Suurin osa näistä on aivan nallenteon alkuaikojen tekeleitä ja osa lasten omia.

(Vielä on edessä pienimpien, niitten viisisenttisten laputtaminen!)

Tämä ensimmäisenikin sai nyt oman tietolappunsa selkään!

Jokainen valmistunut nalle on saavutus!
Nallen valmistamiseen käytetyt tunnit tekevät nallesta juuri semmoisen, kuin se on.

Tässä nämä kymmensenttiset nyt paistattelevat tuore tietolappu kiinnitettynä selkään,
vaikka ikää on vanhimmilla jo reilut 24 vuotta!

Sofia, Loviisa, Hilma, Anna, Alma, Vilma, PateMusta, Reol, Dio, Joakim, Nyyti.

Jokohan ne tuli kaikki lueteltua?!

Elämän pitkospuut

Elämän pitkospuut 

Välillä kapeat, välillä leveät

Välillä ehjät ja turvalliset,

joskus taas liukkaat ja vaaralliset

Mutta juuri minun kuljettavat,

käveltävät, kompuroitavat

Askel kerrallaan taiteilen eteenpäin

Aurinkoinen

Kesän ensimmäinen aurinkoinen.

On se aina niin hymyä herättävä näky!

Nyt auringonkukkia löytyy omalta kasvimaalta, joka on levossa varsinaisesta viljelystä.

Ja tietenkin.

Nallen on päästävä keikkumaan auringonkukan pedille.

Pieniä iloja jokaiseen päivään.

Jos ilo ei kävele vastaan,

niin se pitää itse järjestää löytymään.

Jokainen pieni silmänisku piristää!

Elokuun pimenevässä illassa on aina taikaa, joka kantaa huomiseen.