ja se pääsi koirien taivaaseen.
Sinne Mona-koiran kaveriksi, jonka elämä päättyi pari vuotta sitten.
Sisko pyysi minua tekemään Milla- muistonallen.
Tämän nallen tekeminen oli taas semmoinen erikoistapaus.
Milla sai elää hyvän elämän rakastettuna koirana
siskon tyttären perheessä.
Milla rakasti lunta...
Lumileikkejä ja peuhaamista hangessa.
Ja Millan erityishalu oli lasketella mäkeä selällään...
Niinpä Milla- muistonallekin pääsi ottamaan tuntua lumeen ja lumileikkeihin
heti valmistuttuaan.
Pienelle nallelle kahlattavaa!
Kuka tulee vetämään kelkan takaisin mäen päälle?
Valoa nallelle mukaan.
Rakkaudella tehty ja täytetty!
Milla- muistonalle sai mukaansa yhden käsityöläisen valmistaman
huovutetun lumihiutaleen muistuttamaan lumileikeistä.
Mona-nalle sai siskoni lapsuuden pienen punaisen pallon,
koska Mona rakasti palloleikkejä.
(Mona- muistonallen tarina löytyy blogistani päiväyksellä 5.2.2016)
Milla- muistonalle pääsi Jouluksi kotiin.
Sisko kertoi, että tyttärentytär, 6-vuotias, köllötteli sohvan päällä aattoillan
ja silitteli nallea kyynel poskella...
Nalle on lapselle hyvä kanava surun purkamiseen.
Hän oli jo maininnut Millan kuoleman jälkeen, että Mona-nalle tarvitsisi kaverin...
Siellä ne nyt ovat, yhdessä.
Koirien taivaassa ja muistonallet kotona.
Kertakaikkiaan hurmaava veitikka kuten oli Millakin, iso ikävä jäi <3 <3 <3
VastaaPoistaKiitos <3
VastaaPoista