Halla, ei hallaa

Ei vielä hallaöitä; lämmin elokuun loppu on hellinyt meitä.
Jatkokesä.
Huomenna alkaa virallisesti syksy, syyskuun tuomana.
Ruskaa ja syksyä.

Halla lillukan varsissa

Kaunista viikonloppua!
Nautitaan, kun kesä ja syksy lyövät kättä; toinen menee, toinen tulee.
Niin jatkuu elämä.

Puunhalausviikko

 Nyt vietetään valtakunnallista puunhalausviikkoa
Mene ja ota puu halausotteeseen
Se puu voi olla joku erityisesti sinulle tärkeä, tai ihan sattumalta eteesi tullut
Kuusi, mänty, koivu, haapa tai joku muu
Kuuntele, mitä puulla on kerrottavana
Pysähdy hetkeksi, toiseksi
Tunnet, miten rauhoitut puun kupeessa
Sinä tulet osaksi luontoa
Halaa puuta tänään ja huomenna, jokaisena päivänä
Tekee niin hyvää

Konsta ja kissat toivottaa hyvää elokuun viimeistä viikkoa!

Toffeen lempipaikka päikkäreille!

Viiru tulee aamuisin yleensä heti syliin, kun saan kahvimukin ja Karjalaisen käteeni...
Yhtenä aamuna oli leipälautanenkin tuolin käsinojan päällä ja Viiru niitä nuuhkaisi.
Sanoin, että eläpä niitä liikuta.
Kissa hyppäsi saman tien pois ja kiipesi Konstan "syliin"!
Hölömö kissan pölökkerö.

Hyvinhän se siihen Konstan syliin mahtuu...

Nukun tässä sitten!

Leppoisaa elokuun viimeistä viikkoa!

Hyvää päivää

Hämähäkin koti aamuauringossa

Hyvää huomenta, päivää, iltaa ja yötä
Hyvää tätä päivää
Tässä ja nyt

Syksyä?

"Tuosta ikkunasta näkyy syksy",
sanoi poika.
Istuimme tuvassa perheen kesken, peräti kolme nuorta kotona yhtä aikaa.
Nauruksihan se meni.
Että ihan runoilijan suusta.
Valmis.
Maisema ja runo.

Simana Sissosen pihapiiri

Runonlaulaja Simana Sissosen (1786-1848) pihapiiri Ilomantsin Mekrijärvellä.

Pysähdyttävä ja koskettava ilmapiiri tässä alkuperäisessä pihapiirissä.

Kalevalaista runonlausuntaa ja -laulantaa.
Ja rakennukset ovat säilyneet näihin päiviin saakka!
Hatunnosto pienelle Sissosen sukuseuralle, joka on jaksanut tehdä töitä sen eteen,
että rakennukset säilyvät kunnossa.

Tuuletusluukut kesäksi auki!

Rakennus  seisoo paikoin kallion päällä.
Nallet melkein jo lausuivat Kalevalaa...

Puutapit ikkunanpokissa.

Vanhaa ja kaunista.

Ovi.
Kaunis.

Navetan ylisille.

Mekrijärven maisemat.

Pärekattoja on uusittu rakennuksiin.
Taas kestää ajan hammasta, mutta ei ikuisesti kuitenkaan.

Saunaan!

Heinät on jo kuivuneet.

Pisteaita.

Mustikkametsässä on niin hyvä olla

Tämän kesän mustikkasato on ollut vähän etsittävissä.
Tutuilta paikoilta mustikkaa ei löytynyt.
Luulin jo, että joudun jäämään kokonaan ilman; syömään edellisen vuoden jämiä...

Mutta sitten sattumalta löysin mustikkametsän.
Ihan tuntemattomilta mailta...
Olen saanut kerätä sieltä useammankin kerran ja olen ollut niin onnellinen!
"Mustikkametsässä mieli rauhoittuu
ja elämä saa oileat mittasuhteet"...
Tämä liki neljäkymmentä vuotta sitten syntynyt ajatus pätee tänäkin päivänä.

Yhtenä päivänä oli ystävä mukana mustikassa.
Nauratti, että mukavaa olla metsässä, kun on karhunpelätin mukana...
Kyllä nalletkin ajavat saman asian.
Ja kotoa lähtiessä olen yrittänyt antaa tarkat koordinaatit, minne aion mennä.
Aurinko on kompassini; kännykän karttaohjelmia en ole vielä oppinut käyttämään.

Metsä hoitaa, kun sinne vain menee.
Ensi hetkestä alkaen.
Siellä on niin hyvä olla!
Ja kiitollinen mieli, kun saa säilöä mustikoita talven vitamiiniksi.

Yönseutu Ilomantsin maisemissa

Terveisiä Ilomantsista, itärajan tuntumasta.
Miehen opiskelukavereitten porukka kokoontui perinteiseen Kesäkonhverenssiinsa - jo 35. kerran!
Porukka on pysynyt kasassa ja yhdessä - onhan se jo eräänlainen saavutus.
Harmajaa hipiää löytyy, mutta huumori ja sanan säilä, sekä keskinäinen piruilu jatkuu
kuin vuosikymmeniä sitten.
Ja yhteisiä muistoja tulee joka vuosi lisää.

Mekrijärvellä sijaitseva Megrin Matkailu on perustettu entisiin Yliopiston tiutkimuslaitoksen tiloihin toissa kesänä.
Upea paikka!
Päärakennus on vanha Mekrijärven koulu; rakennettu v. 1924.

 Kaikenlaisia ihmeitä löytyi rannan tuntumasta...

 Konsta rakastui harmaantuneeseen aitaan.

 Mahtavan savusaunan edustalla vartioi jykevä, jo sammaloitunut karhu.
Löylyt olivat melekosen kuumat, ainakin ensimmäisenä saunoneille naisille...

 Mekrijärven vesi oli sopivan vilpoista.

 Mekrijärven erikoisuus on "planktonsiika"; jota esiintyy vain Mekrijärvessä.
Enpä ollut moista asiaa kuullutkaan...

 Aurora ja Tiu...

 Päärakennus on remontoitu muistuttamaan 20- luvun tyyliä.

 Viihtyisää ja kaunista.

 Juhlasalissa oli kattaus jollekin sukuseuran väelle.
Meidän porukka ruokaili ja vietti aikaa pienemmässä salissa.
Takana oleva uhkea ja muhkea tummasävyinen baari avattiin ihan meille vain!

 Suuntaan, jos toiseen!

Ilomantsiin pitää aina erikseen mennä; se ei sijaitse minkään kulkuväylän varrella.
Ja Mekrijärvelle on kirkonkylältä matkaa n. 15 km; mutta kyllä kannattaa poiketa!
Megrin Matkailun tilat soveltuvat erinomaisesti ryhmien ja kaikenlaisten juhlien pitopaikaksi.
Se on nyt testattu ja todistettu.
Toimivat tilat, hyvää ruokaa läheltä ja rakkaudella tehty.
Ja maisemat on komeat!

Nalleterveisiä Käsityöyhdistys Lipin myymälästä

Jääkukka ja Pakkanen hienostelevat helmikorujen kanssa...

Pieniä ja isoja...

Taika-Aurora...

Klaudia veitikka seuraa vailla...

Steffan ja Louhi-Nallen nalletarina...

Ylpeästi ylähyllyllä...

Hei hei hei,
täällä me odotellaan teitä!

Kissanpäiviä

 Joskus sattuvat ja sopivat kaikki kolme kattia ruokailemaan yhtä aikaa...
Haisuli, Viiru ja Toffee.

 Sammallahden tilan muhkea lampaantalja ei ensisijaisesti ole tarkoitettu kissan
makuualustaksi, mutta siihen se Toffee vain paneutuu...
Konstan seuraksi.

 Päiväunosille.

Viiru-vanhus.
Niin pieni ja hoikkanen edelleen. Kuin olisi tyttökissa.
Mummin mielestä Viiru on se oikea kissa näköineen ja karvoineen...