maanantai 1. tammikuuta 2024

Vuosi 2023

Muutama kuvamuisto kuluneesta vuodesta.
Osa valmistuneista nalleista näissä kuvakoosteissa;
Tuulenpoika,  Hongotar,  Osma, Kastanja, Lumo, Peace...
Vuoden aikana valmistui monta nallea ja moni nalle löysi oman kodin.
Artturi, Siipi,  Metsänpoika, Naava,  Näre, Vilja...
Edelleen jokainen tekemäni nalle on oma yksilöllinen persoonansa.
Toista samanlaista ei tule vastaan.
Jokainen nalle saa oman nimen; joko tilaajan antama tai minun nimeämä.
Ja jokaisella nallella on oma tarina mukanaan...
Joskus nalle halutaan sen nimen tai tarinan takia. Ehkäpä joskus myös ulkomuodon takia!
Avrami, Neva,  Mökö,  Vieppi, Sadehelmi, Lohtu, Hiekka...
Nimet nalleille eivät tule loppumaan!
Aloitan tämän vuoden nallentekoa, kunhan ehdin. Ja kunhan pakkaset hellittävät.
Nalle-tallissa on kyllä sähköpatterit, mutta kovalla pakkasella tahtoo nenänpäätä palella!
Nallet ovat reissanneet mukanani. Lähellä ja kauempana.
Oma metsä on lähellä, siinä on henkireikä muutaman askeleen päässä.
Metsätyöt jäivät vähemmälle, mutta taimikonhoitoa päästiin tekemään Lieksassa siskojen kanssa yhdessä.
Myrskytuulen tuhot tukkipaksuisissa männyissä harmittavat;
osa on niin hankalan matkan takana, että niinköhän niitä saadaan korjattua edes polttopuuksi...
Villapaitoja syntyi useita, kunnes nivelrikko hidasti puikkotyöskentelyä.
Tahtia piti hiljentää aika tavalla, mutta kokonaan en ole lopettanut.
Neulominen on intohimo, ja se pitää miut järjissäni!
Sukkia ja kintaita valmistuu säännöllisesti. Välillä jotain muutakin.
Kuopuksen villapaita on tulollaan...
Monen monta reissua tuli tehtyä.
Siilinjärvi, Pudasjärvi, Oulu, Haukipudas, Porvoo, Lieksa, Sevettijärvi, Höytiäinen, Ilomantsi, Kuhmo, Loviisa, Helsinki, Kuopio, Ivalo, Imatra, Lappeenranta, Kotka, Heposelkä...
Ystävien kanssa, perheen kanssa. Ne ovat tärkeitä yhdessäolon hetkiä.
Vaikka koti on maailman paras paikka, on mukavaa olla välillä myös poissa.
Päivä, yönseutu, viikko.
"Pitää lähteä, jotta voi palata." (Tove Jansson)
Perheen kanssa tärkeitä hetkiä.
Nightwishin konsertti Kiteellä jäi syvästi muistoihin.
Samana päivänä tuli vuosi puolison kuolemasta... Ilkka olisi nauttinut myös konsertista. 
Höytiäisen muistouistelu jäi myös koskettavana mieleen.
Ilkan muistolaatta kiinnitettiin lasten kanssa metsänreunan suurimpaan ja kauneimpaan kiveen.
Se on tärkeä ja rakas paikka meille kaikille.

Ja koti. Nämä juuret tässä paikassa. Pitävät minut kiinni elämässä. Joka päivä.
Olen kiitollinen kaikesta.
Yksi vuosi. Se on eletty.
Uusia päiviä kohti. Olkoon hyvä vuosi tämä nyt aloitettu.
Kiitos kanssakulkijoille ja onnellisia tuokioita vuodelle 2024.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti