Puupallo, peltimuki, nalle...

Kuopus-sisko toi nallentekijälle nallen!

Tämä oli liikkeen ikkunassa jo sanonut haluavansa minun nalleksi!

Silmätön, toinen jalkatassu rikki pureskeltu tai imeskelty  - mutta niin hellyttävä vanha nalle! Nimekseen oli saanut Henrik Ensimmäinen.

Päätin, että annan olla tämän nallen näin, korjailematta. Ainakin toistaiseksi.

Lauantai-illan nuotiotulilla tutkittiin vanhoja tavaroita. Isän äidille tekemä lompakko sai jäädä talteen. 

Ei kai tämmöisiä aarteita hävitetä, vaikka paljon edellisten sukupolvien jäämistöä olenkin hävittänyt...

Siskon reissunallet jälleen täällä syntysijoillaan. Aate ja Anka.

Ja ihanat kävyt!

Minun kuopus veisteli ja vuoli meille kaikille omat puupallot! Siinä ehtoon ehtiessä yöhön asti...

Kyllä stressi kaikkoaa, kun puupalloa sivelee ja pyörittelee! Elämä asettuu uomiinsa. 

Kuusta ja mäntyä.

Ja vielä itselleenkin hän vuoli oman pallon.
Hiottuna niin lämpimän pehmeä käteen!
Minun kuusipallo vielä miettii hiomista.