Vuoden viimeistä viedään

Tänään näkyi pitkästä aikaa aamunrusko, mutta hetken vain.

Vuosi sitten aloitin tätä Louhi-Nallen blogia
- hiukan ristiriitaisissa tunnelmissa.
Että mitäkä ja ketä varten?
Vuosi on nyt mennyt, ja olen pysytellyt
kelkassa mukana.

Eevert pääsi tutustumaan pihapiiriin ja hiukan metsäänkin.
Lumesta ei aamupäivällä vielä tietoakaan.

Miulle päin tullut palaute on ollut pelkästään
positiivista, mikä on ilahduttanut minua paljon.
Kiitos niistä kaikille!
Ne ovat auttaneet huonona hetkenä
uskomaan, että voin jatkaa tätä kirjoittelua...
Olen ajatellut, että aivan vapaaehtoistahan
blogien lukeminen on.
Kenenkään ei ole pakko seurata, ellei tahdo...

Konsta ja Miihkali oppaina.

Ja miulla on ollut mukavaa!!
Kertoilla hiukan elämästä maaseudulla.
Viljelystä, metsästä, käsityöläisyydestä...

Seikkailu mielessä Eevertillä...Konsta yrittää auttaa poikaa pois jäältä...

Ja tietysti nalleista...
Nallet ovat elämäni suuri rikkaus!!
En tiedä, mitä olisin elämässäni tekemässä,
ellen olisi löytänyt tätä nalle-maailmaa.
Se on antanut miulle niin paljon.

Kupsis! Niinhän siinä kävi! Tassut pysyivät kuitenkin kuivana!

Nallet ovat tuoneet elämääni paljon iloa.
Nallet vievät mukanaan ihmisille paljon iloa.
Ja sitähän me tarvitsemme.

Seikkailu jatkuu...

Jos nalle saa aikaan elämässä iloa,
sen avulla jaksaa ottaa vastaan vastoinkäymisen
ja pilvisen hetken...

Kaikkea vanhaa, mielenkiintoista romua löytyy!

On se vinossa!

Minun metsäni. Tällä metsävoimalla vuosi päättyy ja uusi alkaa.

Hengitän metsän tuoksua. Jaksan.

Polttopuuta.

Vuoden viimeinen päivä vuonna 2013. Lumeton. Valo loistaa koivikossa.

Eväät unohtuivat!!

Lunta tippuu hiljalleen, pompelipom...

...pikkukarhun varpaille, pompelipom, lunta putoaa...

...Eikä kukaan arvaakaan, pompelipom,
kuinka karhun varpaita aina paleltaa...

Louhi-Nallen tarina ja elämä jatkuu
täällä maaseudun rauhassa.
Kunhan vuosi on vaihtunut ja pääsen taas
kiinni arkirutiineihin tämän joulu-elämän jälkeen-,
työhuoneella odottaa monta nallen tekelettä.
(Joulun-alusaika on aina täynnä monenlaista
muuta käsityötä, kuin nalleja.
Silloin ei ehdi nallentekoa ajattelemaankaan!)

Työhuoneella yksi nalle odottaa aivan hiukan viimeistelyä,
toinen vähän enemmän.
Joku nalle on ainostaan nimenä mielessä,
mutta kyllä sekin vielä saa nallekarvan ympärilleen!

Metsän kuusi koristeli itse itsensä.

Jälleen valkoinen maa!

Kiitos Teille kaikille kuluneesta vuodesta!
On ollut ilo saada jakaa se kanssanne.
Kaikkea hyvää ja kaunista vuodelle 2014!