Omenaisia, ihanaisia

Tänä syksynä omenapuut antoivat kaikkensa.
Omenansa.
Sain jälleen ottaa vastaan omenoita heiltä, joilla niitä oli liikaa.
Nuorison vuosi sitten istuttamat omenapuut
eivät vielä antaneet satoa.
Toisessa puussa oli kesällä yksi kukkaterttu.
Ne ehkä vielä miettivät...

Sisko askarteli yhden päivän omenoitten kanssa.
Leivinuunissa oli sopiva lämpö,
ja siinä hän kuivasi kymmeniä pellillisiä omensiivuja.
Tuoksu oli huumaava ja täytti koko talon!
Kuivatut herkut ovat jo tainneet kadota naposteltuina parempiin suihin!

Täyttä makua.
Keiteltiin monta satsia omenahilloa.
Onpa kaurapuuro onnellinen talven mittaan
saadessaan seuraksi omenahillon!
Ja kyllä ne sulikkaleivätkin haluavat oman omppuhillonsa!
(Jos vain joku niitä tekisi...)

Siskon kuvaama

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
Parhaana kaksi...

Siskon kuvaama

Kuvassa ystävän maalaaman nallen seurana miun
tähän mennessä ainut savinalle Mökö.
Ja omena.

"Omenan kuoressa on reikä.
Jos siihen painaa korvansa kinni
ja kuuntelee tarkasti,
voi veden ja tuulen ääniltä erottaa
astioiden helinää.

Toukka tiskaa."

Risto Rasa / Metsän seinä on vain vihreä ovi
Otava, 1971