Ei ole tietoa, onko meidän metsäkauris vielä elossa.
Metsässä risteilee sen jälkiä pitkin ja poikin,
mutta en saa selvää, onko ne juuri tuoreita jälkiä.
Näköhavaintoa siitä ei ole maanantai-illan jälkeen.
Mielelläni sen näkisin saapuvan ruokailemaan!
Metsäkauriin on ihan mahdotonta kaivella syömistä paksun lumen alta.
Tämä talvi on kova koettelemus niille.
Naapurikylällä liikkuu viiden ja jopa kahdeksan metsäkauriin laumat.
Seuraa siis olisi tarjolla, jos sattuisivat samoille aukeille.
Samoin naapurikylällä, linnuntietä ehkä viiden kilometrin päässä meiltä;
oli eräänä aamuna ulvonut susi aivan "navetan nurkalla".
Kertoja oli ensin ihmetellyt, että kylläpäs rekasta lähtee outo ääni...
Nuori emäntä oli tuumannut, että nyt tulee kyllä pa...t housuun...
Suden ulvonnan kuulleet sanovat äänen olevan sellainen,
että se nostattaa kaikki karvat pystyyn.
Ihmiselläkin, eikä vain koiralla!
Luonnon ihmeitä!
En silti jätä lenkkeilyjä ja metsässä samoamisia.
Väistellään toisiamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti