maanantai 2. huhtikuuta 2018

Muistelmia siskosessiosta

Sinneppä ne hipsivät muistot;
piiloon ja talteen venhosen alle...

Konsta ja Halla asian äärellä.
Vain varjot jää jäljelle...

Mielen kirkkautta!
Kun sen vain aina muistaisi: On tämä hetki. Ei mitään muuta!

Seikkailija-nallet lumien keskellä.

"Ja kuusien varjot ne tummentuu", runoili Eino Leino.
Jos vaikka kaadunkin... muistaako kukaan...

Vai semmosia pohtivat nuo siskokset.
Meillä nalleilla se on elo huimasti helpompaa.
Met vain ollaan ja elellään ja nautitaan!
Tässä nallet erään navetan kivijalan juurella.
Navetan, joka on muinoin palanut lasten tulitikkuleikkien seurauksena...
Näin tiesi sisko kertoa.

Joo-ooo.
Kyllä, joku elukka on siitä mennyt.
Jäi vähän arvoitukseksi tuon hännän hipaisun kanssa, että mikäkö.

Kummityttö, entinen hiihtäjämestari.
Sukset, kuin sukset ja hyvin luistaa...

Hermanni- vanhus sekä Usva ja Jahvetti.
Siskon seuralaiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti