Kukka-nallen ja Kiian ensitapaaminen

 Sain siskon ja tyttärentyttärensä yökylään.
Oi, sitä pienten jalkojen vipinää talossa...
Voi muistella aikoja, kun viisi pientä mukeloa täytti talon joka sopukan.
Tänä päivänä sitä onkin mukava muistella esikoisen viettäessä 30-v.!

 "Missä miun Kukka on", kuului kysymys hetimiten.

Pakkanen ja Lumikki saivat esittää isää ja äitiä Kukalle.
Onnellinen nalle ja onnellinen tyttö.

"Olipa kerran ruusu ja nalle. He olivat kavereita.
Eräänä päivänä ruusu oli metsässä ja häntä katseli viekas kettu
ja hän aatteli, että hän voisi käydä ruusun kimppuun,
mutta nalle tuli ja esti, ettei kettu pääse ruusun kimppuun.
Silloin kettu lähti pois. Sitten ruusu ja nalle menivät kotiin
ja nalle kysyi ruusulta, että pääsenkö teille yöksi.
Totta kai pääset, ruusu huudahti. Mennään jo teille, nalle sanoi.
Sitten he olivat jo ruusun kotona. Ruusu kysyi nallelta,
että katsotaanko elokuva. Joo, nalle sanoi.
Sen pituinen se."

Kiian tekemä tarina

(Kiian luvalla sain laittaa tämän ihanan tarinan tähän.
Pisteitä ja pilkkuja lisäsin)

Oikein hyvää Kalevalan päivää!