Alkaa aina jostain.
Kun näkee ensimmäistä kertaa joutsenet Taipaleenjoessa.
Ensimmäisten pulmusten lehahtelevan Varkaudentien varren peltoaukeilla.
Mustarastas kuopimassa kirsikkapuun alla.
Sulavan lumen purot ja norot ja ravat, pälvet.
Hankiaisetkin.
Ja sinivuokot avaamassa ensimmäisiä kukkiaan.
Kevät.
Jälleen.
Valo. Ilo. Voima.
Olkoon siis niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti