Kun matka päättyy

Kummitätini matka päättyi maanantaina.
Heinäkuussa 90 vuotta täyttänyt täti oli jo pitkän aikaa ollut matkalla ja lähdössä...
Paljon vuosikymmeniä elämästä oli häipynyt unholaan ja Liperiin vain oli kaipaus.

Olin Pudasjärvellä järjestelemässä hautajaisia.

Tädin nimikkokoivun juurella palaa muistokynttilä.
Keräsin keltaisia koivunlehtiä koivun juurelta ja pihamaalta tummansiniset orvokit
hänelle mukaan viimeiselle matkalle...
Kotipihan terveiset.
Puin hänelle neulomani villasukat; koivulla värjätystä keltaisesta villalangasta...
Viimeisiä rakkauden tekoja.

Syksyllä 2011 kummitäti kävi miehensä kanssa viimeisen kerran syntymämaisemissaan.
Rollaattorit vain vilahtelivat, kun he kulkivat tutkimassa tutut paikat; metsät, kivet ja mutkat.

Muistot säilyvät.
Kuukauden päästä kummitäti saatellaan viimeiseen lepoon Liperiin, sukuhautaan.
Kotiin.