. . .
Silti; pitäähän ihmisen välillä istua!
Liki 20 vuotta sitten ostin tupaan kaksi Ritzin nojatuolia,
kun aloin luopua pelkistä seinustalla olevista puupenkeistä.
Ritzit ovat ottaneet paikkansa ja istujansa ja kestäneet kovassa käytössä ryhdikkäästi.
Toinen tuoli koki pienen tappion, kun eräs innokas pomppasi siihen kyykkyasennossa;
jousi pamahti poikki.
Paikkasin kuoppaa tyynyllä...
Nyt tuoli on korjattu uuteen uskoon.
Vaiviossa, tässä lähellä, aloitti Verhoomo KiVa ja tuoli kunnostettiin siellä.
Tulipa hyvä.
Taas voi istua.
Välillä.
Kunhan pääosin pysyy liikkeellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti