Vimma, nalle 1-vuotiaalle pikkupojalle

Sain tehdä nallen pienelle 1-vuotiaalle pojan vilperille. Nallesta tuli Vimma.

Vimma näyttää kovin pieneltä metsän reunan suuren männyn juurella...
mänty kertoi nallelle elämän kokoisia salaisuuksia.
Nalle kuunteli hiljaa, painoi kaiken mieleensä ja lupasi viedä terveiset pienelle pojalle.

Nalle pääsee seikkailemaan pienen pojan kanssa.
Se haluaa olla leikkikaveri, unien vartija ja lohdun tuoja moninaisilla elämän poluilla...
Semmoista tarvitsee ihan jokainen pieni kulkija!

Nalle pakattiin täyteen metsän voimaa, puitten huminaa,
tuulten lauluja ja vanhan kuusen viisautta...

Vimma keräsi mukaansa metsän salaisuuksia.
Jäinen kiven seinämä oli tammikuisen metsän ihme.

Vimma lähtötunnelmissa, metsän terveiset sylissään.

Vimma on jo päässyt pienen pojan halaukseen. 

Nallentekijä toivoo paljon onnellisia hetkiä pienelle pojalle ja nallelle. 

Nämä pienet kädet tulevat antamaan nallelle elämän pituisen rakkauden
- ja nalle antaa pojalle kaiken rakkauden...

Ehkä ihanin nalletilaus ikinä!

Tuttu kaveri kävi luonani metsäisissä asioissa. Hän oli kysynyt, että saako tytär lähteä mukaan;
kun hän haluaisi tulla katsomaan nalleja...

Tytär oli ollut joskus isänsä mukana kokouksessa ja mie tietysti olin antanut ajanvietteeksi 
pikkuisen nallesalkun repustani tutkittavaksi...

Salkussa kulkevat mukana Aurora ja Tiu.

Nalleja tutkittiin tuvassa ja käytiin myös Nalle-tallissa, jossa näytin nallen tekemisen vaiheita.

8-vuotias oli vähän ujohko, mutta sain viestiä, että käynti oli hänelle mukava kokemus!

Ja kohta tuli viestillä virallinen nalletilaus!

Ehkä ihanin nalletilaus ikinä!!

Tarkat ohjeet ja nimikin jo valmiiksi mietitty!

Kaikki oleellinen ja nallentekoon tarvittava tieto tiiviisti ilmoitettuna.

Piirros nallesta mukana!

Ihan vain vähän paineita nallen tekemiseen!

Nallentekijä on täällä ihan onnesta yrmykkäisenä...

Sopivaa karvaa ei löytynyt miun varastosta, joten pistin tilaukseen.

Nallea joutuu odottamaan.

Ehkä se onkin ihaninta kaikessa!
Tytär kuulemma nallea odotellessaan tekee nallelle koulurepun ja kaulaliinan!

Se oli ihan heti Jäkälä!

Nalle tuli valmiiksi ja se halusi nimekseen Jäkälä. 

Jäkälä rakastaa metsää ja talven pysähtynyttä hetkeä,
kun tuuli on levossa...

....ja puut näyttävät uinuvan lumen alla. 

Vähän lumikastetta...

Jäkälä on viisas nalle. Se osaa nauttia juuri tästä hetkestä!

Nallentekijän paras hetki! Varpajaiskahvien aika, kun nalle on valmis.

Onnellinen nalle! Ja onnellinen nallentekijä.

23-senttinen harmajanruskeasta mohairista tehty nalle on sylitettävän kokoinen... 

Polku, reissukaveri-nalle

Kauan omaa reissunallea odottanut on nyt saanut oman nallen!

Siitä toivottiin "Wimmen oloista" nallea.

Tiheä, ruskea susi-mohair tekee nallesta vähän jännittävän ja salaperäisen...
Tilaaja mietti, että onko Polku vähän vakava...
Minusta se on semmoinen mietteliään oloinen.

Polku ja esikuvansa, muhkea sylitettävä Wimme.

Polku sai nimensä minun ehdotuksesta, kun tilaajalla ei ollut nallelle nimeä valittuna.
Reissunallelle sopiva nimi.

Tassunpohjat lumessa, Polku on kastettu ja valmiina matkaan.

Talvireissuja, kevätreissuja, kesäisiä polkuja ja syksyn salaisuuksia...niitä Polku haluaa kokea.

Polku odotti malttamattomana seikkailuja ystävän kanssa!

Nallentekijä toivottaa kaikkea hyvää ja mukavaa yhdessä nallen kanssa!

Nallenteko käyntiin

Pyhäpäivän piristys oli juuri valmistunut nalle.
Reilu kymmensenttinen Terra. Kullankeltainen nalle oli viimeistelyä vaille valmis.
Se sai auringonkin tulemaan pilvien takaa esiin valmistuttuaan.
Nalle pystyy ihan mihin vain!

Terra on valmiina seikkailuun.

Tämmöistä se on nallenteko. Niistä tulee semmoisia, kuin on tullakseen...

Terralla on vähän mietiskelevä ilme.
Ehkä se niin kuuluu olla; vuoden ensimmäisellä nallella.

Melkein ykkönen!

Kuusivoimaa!

Terra on parin kuusenkävyn mittainen.
Kopina vain kävi, kun kävyt tippuivat maahan kovassa tuulessa.

Semmoinen se on, kämmenen kokoinen pikkunalle.

Nallen matka maailmalle

Nallen matka maailmalle on moninainen tapahtuma. 
Se voi alkaa nallentekijän palosta saada uusi nalle aikaan. Tai se alkaa nalletilauksesta. 

Valitsen nallelle ensimmäiseksi karvan ja sopivat kaavat.
Sen jälkeen leikkaan nallen osat,
ompelen pikkupikkupistoilla kappalaita yhteen käsin neulalla ja tikkauslangalla,
täytän puulastulla, kiinnitän nivelet ja täytän lisää ja vielä lisää,
kunnes nalle kopisee kovana. Ompelen raajojen saumat kiinni.
Kiinnitän silmät, ompelen korvat kiinni. Muotoilen ompelemalla kirsun ja suun.
Samalla nallen ilme ja luonne paljastuu...
Se voi olla joskus tekijällekin yllätys; ai, tämmöinenkö sinusta tuli!

Mietin nallelle sopivan nimen.

Nallen nimi, valmistumispäivä, nallentekijän tiedot sekä nalletarina ujutetaan pienellä lappusella
nallen sisälle yhdessä paikkauspalakarvan kanssa. Selkäsauma ommellaan viimeiseksi kiinni.

Harjaan nallen karvat kohdilleen.
Tähän kaikkeen kuluu päiviä, sillä nallen täyttämistä ei voi tehdä yhdellä kertaa.

Puulastutäytteen pitää antaa välillä levätä, kunnes voi laittaa lisää täytettä...
Nallen tekeminen vie aikaa nallen koosta riippuen jopa lähes kaksikymmentä tuntia.

Sitten onkin nallentekijän varpajaiskahvien aika!
Tutustun nalleen; pyörittelen, katselen ja kopsuttelen sitä.
Kyselen, onko hyvä olla, oletko hyvä nalle...

Aina, kun saan nallen valmiiksi, olo on niin hyvä ja iloinen.

Tilattu nalle pääsee lähtemään maailmalle, kohti juuri sitä oikeaa ja omaa ihmistä.

"Varastoon" tehty nalle jää odottamaan kohtaloaan. 

Myynnissä olevista nalleista on esittelyt blogini etusivun reunasta avattavasta tiedostosta.

Tämä kuvissa poseeraava nalle on kesällä valmistunut Tiitu. 

Se varattiin heti sen jälkeen, kun olin julkistanut nallen kuvan.

Joskus nallelle käy niin! Onnellisesti.

Tiitu on nyt onnellisen pienen pojan ikioma nalleystävä.
Toivottavasti kaikilla tekemilläni nalleilla ja niitten omalla ihmisellä on paljon ihania, onnellisia ja ikimuistoisia hetkiä yhdessä.

Se on nallen elämää!

Liukku- nalle

Tämä on Liukku,  mökkinalleksi tilattu.

Sen tuuhea, harmaa mohairkarva on nimeltään 'harmaa susi'.
Se sopii oikein hyvin mökkinallelle. 

Liukku sai valmistuttuaan seikkailla kuusen oksilla.
Metsään ja luontoon se tietää pääsevänsä uuden ystävän mukana. 

Liukku rakastaa kaikkea vanhaa.
Se pääsee vanhan, harmaan hirsimökin omaksi nalleksi.
Nalle saa kuunnella hirsiseinien kuiskimaa tarinaa vuosikymmenten ajalta... 

Liukku sitoo ja syventää omistajan suhdetta tuohon rakkaaseen paikkaan.

Nalleja rakastava ihminen on saanut Liukku-nallesta ikuisen ystävän.
Edessä on monta kaunista ja ikimuistoista hetkeä yhdessä nallen kanssa!

Liukku valmistui lumettomaan syksyyn.

Se sai rauhassa valmistautua tulevaan talveen ja pääsyä oman ihmisensä luokse.

Liukku jouluaattoiltana uudessa kodissaan.
Onnellinen ja vähän hämmästynyt nalle. 

Kiitos nalle-ilosta; oli mukavaa saada tehdä tämä nalle. 

Hyvää otetta tähän vuoteen

Jostain se on aloitettava. Vuosi. Ja ote vuodesta. Hetkestä. 

Pidettävä kiinni niistä toivon säikeistä, mitä on. Tiukasti kiinni. Ei ole muuta.

Herkistelin vähän nallen ompelua. Tämmöinen huimapää, vilijonkka villi pitkäkarvainen tulee joskus ajallaan esittäytymään kokonaisena nallena. Sitä odotellessa...

Lunta on, kiitos kysymästä, niin perhanasti. Ja se riittäisi jo. Mutta sitähän ei meiltä kysytä. Tässä Konsta ja kellaripolku eiliseltä aamulta. Yön aikana on tullut uutta lunta kymmenisen senttiä...

Tässä tekemäni Ruttu-nalle omistajansa kädessä. Juuri sopivan kokoinen nalle rapsutettavaksi!   

Silmäys vuoteen 2021

Viime vuosi, 2021.

Kun uusi vuosi alkaa, ei voi milloinkaan  tietää, mitä se tulee sisältämään. 

Vasta vuoden viimeisenä päivänä kaikki tapahtumat on tiedossa.

Viime vuosi toi mukanaan paljon iloja, mutta siihen kuului myös hyvin paljon huolta ja murhetta.

Valoja ja varjoja.

Sain tehdä hyvin monta ja erilaista ihanaa nallea. Ja moni nalle löysi myös oman kodin.

Olen hyvin kiitollinen kaikista tekemistäni nalleista ja jokaisesta nalletilauksesta.
Jokaiseen nalleen sisältyy palanen nallentekijää...

Ja olen kiitollinen myös lehtiin päässeistä Louhi-Nallen tarinoista,
jotka vuoden aikana olivat luettavissa Antiikki ja Desing- sekä Kodin Pellervo- lehdissä. 

Metsä on edelleen kaiken jaksamiseni perusta.
Ilman metsää en jaksaisi päivääkään.
Metsä on saanut ottaa vastaan monet ilot ja riemut,
Metsään menevät surut ja murheet ja metsän avulla ne jaksaa kohdata ja kantaa...

Viime vuonna remontoitiin taloa sisältä ja maalattiin ulkoa päin uuteen uskoon.
Sama syvä keltainen väri säilyi talon hengen mukaisena.
Kiitos, Henna ja Pintaremontit Otronen huippuhyvästä työstä!

Kesän odotetuin reissu oli kaikin puolin mieliin jäävä. Sitä oli odotettu niin paljon.
Neljä nuorta ja minä, yhden polvivikaisen jäätyä kotiin.
Suunnitelmissa oli patikoida reitti Hetta - Pallas, viisi päivää ja neljä yötä.
Patikointi keskeytettiin kuitenkin ensimmäisen kokonaisen päivän jälkeen,
kun tuli tieto läheisen sairastumisesta.

Paluu kävellen takaisin Pyhäkeron päälle ja alas saman päivän aikana oli jo fyysisesti rankka, puhumattakaan huolirepun raskaudesta...
Se painoi melkein kohtuuttoman paljon...

Tämä hetki. Tämä maisema. Tämä huoli. Niin lähellä. Niin kaukana. Kaikki.

Askel kerrallaan. 

Tuosta heinäkuun alun hetkestä on kaikki muuttunut.

On vain tämä hetki. Huomisesta ei tiedä.

'Jos'- elämää. Juuri nyt. Kiitollinen kaikesta, mitä on ollut ja on.

 Hetki ja päivä kerrallaan.

Pieniä iloja.

Valoa.

Voimaa.

Toivoa.

Tähän päivään ja huomisiin.

Kiitos mukana kulkijoille.