Heposelän Majasaari.
Mutta entäs äiti?
Tämä oli äidin ja tyttären tuenilmaus Ukrainalle...
Harvoin se on suora ja selkeä ja päämäärää kohti suuntaava, niin kuin ketun jälki järven jäällä...
Enempi se on mutkitteleva, juurakkoinen ja etsivä. Kaikkine säkenöintineen ja kipinöintineen.
Mutta elämä kuitenkin.
Jokaisella omansa.
Pitkät pätkät laskevan auringon valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti