Siskon ja siskontyttärien luona

Olin muutaman päivän kevätlomalla siskon luona. Punkaharjun leveyksillä oli kevät vähän pidemmällä, kuin Liperissä. Käytiin ihailemassa avautuvia kangasvuokkoja; en ehtinyt nähdä niitä aivan auenneina. Joutsenet, kurjet, västäräkit ja kaikki kevään linnut pitivät konserttejaan.

Kertaalleen taas kokeilin saada elämää kohdilleen. Neljästä siskosta oli paikalla kolme. 

Siskot, jotka ovat tunteneet minut aina. Heissä asuu viisaus...

Sitä viisautta tarvitaan elämässä ja elämän mutkissa. Eteenpäin. Askel kerrallaan. Ja muista hengittää.

Siskon kirpparilta löytyneen nallevanhuksen sylissä on  turvallisesti Usva.

Siskontyttären viskoosinallet Joeli ja Eetu.

Ryhmäpotretti. Veerti,  Alku, Edward, Jekku-Tarina, Sisu ja Vimme.  Takana kirpparilöytö.

Veerti ja Alku. Jokaiseen nalleen liittyy tarina. Joko nallen nimeen ja nallen saajaan tai tulevaan omistajaan. Ne vain kohtaavat. Elämän poluilla. Näillä kovin kummallisilla...

Nallet auttavat jaksamaan. Aina.

Kummitytön nalleperhettä, siis osa suuresta nalleperheestä...

Pandanalle Kukka, jonka siskon tyttärentytär halusi tilata: 'ja sen nimeksi tulee Kukka'; vaaleanpunainen Tuike sylissään pikkuinen Unni, pinkinvärinen Loru, takana minun alkuaikojen tekosia oleva Elmeri ja edessä oikealla Uula.

Vuoden takainen nalle, hurmaava vaaleanpunainen Tiuku.