Takana on neljä päivää kestänyt reissu Venäjän Karjalaan.
Väänäsen sukuseuran järjestämä matka kiersi Aunuksen, Petroskoin ja Sortavalan seuduilla.
Äänisen aallot ja Laatokan rannat on nähty.
Kävimme taistelupaikoilla ja muutenkin matkan aikana kuulimme esitelmiä sodan vaiheista, joihin sukuun kuuluneet esi-isät ovat osallistuneet.

Meitä edeltävällä sukupolvella on omakohtaisia muistoja ja kokemuksia sodasta.
Niin lähellä se on.
Meidän pitää kertoa sukujemme muistoista seuraavalle sukupolvelle.
Historia saa nimet ja kasvot.

Koskettavin paikka oli "Murheen risti" jossain siellä Kitelän ja Koirinojan paikkeilla.

" 1939-1940
Venäjä ja Suomi - kaksi sisarusta.
Suomi ja Venäjä kaksi äitiä.
Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin.
Itsestään.
Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi
ja kätensä liittyneet yhteen Toivossa.
Että rakkaus voittaa.
Se riippuu meistä
jokaisesta."

Murheen risti.

Lemetin motin muistomerkillä.

Äänisen aallot Petroskoissa.

Kotiin ja Suomeen oli hyvä palata.
Voi sanoa, että matkailu avartaa.
Kaikkien valittajien pitäisi päästä käymään tuolla rajan takana.
Sen jälkeen elämä tuntuisi aika helpolta ja hyvältä.

Kesä jatkuu.