tiistai 26. marraskuuta 2013

Autonallet

Auto- nalle.
Hmm...
Niitäkin on maailmalle lähtenyt.
Mukavahan se on taivaltaa autolla,
jos mukana seuraa aina nalle.
Istuu kojelaudalla ja vahtii,
ettei vauhti kiihdy aivan hillittömäksi !

Miulla oli autonalle, Viljami.
Se oli nallenteon alkuaikojen tekele.
Pää tuli aivan takakenoon,
joten siitä tuli mahallaan makaava autonalle.
Se makasi matalana kojelaudalla
ja napitti mustilla silmillään.
Vuosikaudet se seurasikin mukana.
Kunnes.

Eräänä kesänä poika pääsi armeijasta
ja menojalan kutkutukseen tarvittiin äidin autoa lainaan.
Ja äidin autokamathan piti kaverien kanssa ajellessa
tietysti siirtää piiloon...
Jollain tämmöisellä hauskalla matkalla nalle katosi.

Sitä etsittiin. Kauan.
Ei jälkeäkään.
Laitoin "Kadonneet"- ilmoituksenkin lehteen...
Ei mitään havaintoa.
Ja kyselin pari kertaa poliisin löytötavaratoimistosta.
Sattui sama poliisi toisen kerran kysyessäni...
Muisti tapauksen ja kysyi,
että vieläkö se lapsi kovasti kaipaa nalleaan...
En pystynyt hämmennykseltäni ja
naurun pidätykseltäni kertomaan,
että ihan miun omaa nallea tässä etsin!

Viljami ei koskaan löytynyt.
Sen kohtalo on arvoitus.
Toivottavasti se löysi hyvän kodin...
Menetyksiä tulee...
Se oli niin suloinen nalle! (snif!)
Onneksi poika esitti anteeksipyynnön.

Viljamista on tallella yksi kuva
valmistamieni nallejen kuvastossa.
Taitava spagatti!

Tällä hetkellä autossani ei kojelaudalla ole
tekemääni nallea.
Eihän suutarin lapsella ole kenkiä?!
Isompia nalleja mukana kyllä aina kulkee,
turvavöissä tai ilman...


Jehki.
Ystävä joskus toivoi nallea autoonsa.
Siitä tuli tämmöinen villikko Jehki.
Ystävä valmisti Jehkille narukeinun.
Siinäpä se keikkuu ja kiikkuu mukana.
Tässä se matkaa mukanamme Porvoossa.


Kaarna.
Siskon auton kyytiläinen.
Sisko ilmoitti Jehkin nähdessään,
että kyllä hänkin voisi haluta autonallen ...
Kaarnan alla on siskon kansakoulussa
valmistama ryijy, joka siirtyi
leikkimökin seinältä nallen pyllyn alle.
Sillekin siis löytyi paikka !


Ruusu.
Kummitytön autonalle.
Kummasti ne nallen haluamiset
vain leviää..
"Kyllä miekii voisin haluta oman autonallen"...
Aurinko on haalistanut nallen karvaa,
mutta haitanneenko tuo matkan tekoa!

4 kommenttia:

  1. Meillä soi Jehkin kanssa reissatessa jo jouluradio. Luntakin saisi pian tulla. Terveisiä!

    VastaaPoista
  2. Hei vaan! Jo saapi joululaulut raikaa, kyllä se llumikin kohta... Vettä sataa ja myrskyää!

    VastaaPoista
  3. Vautsi,että oikein miun ryijyntekelekin pääsi nettiin :) Meillä ei vielä joululaulut soi ja lumetkin suli pois,pitäiskö lähteä Kilpiselle,liki 80 cm siellä.Jospa myrskyn repimiä riippakoivun oksia lähtisin keräilemään,saisko niistä jotain jouluista aikaiseksi.Joulunodotusta teille!

    VastaaPoista
  4. Kiitos samoin, siskoseni!
    Sataa lunta vaakaan, ei muuta enää keksinyt, - Eeva Kilven runoa mukaillen...
    Vielä sitä saadaan lumitöitäkin raataa!
    Mennään näillä!

    VastaaPoista