Nallepajalla

Työtalli kutsuu.
Työtallin ulko-ovessa on ystäväni tekemä
piikkilankainen nalle.
Sain sen täyskymmensynttärilahjaksi
muutama vuosi sitten.
Nalle kutsuu iloisesti työn pariin.
Kesällä nalle sai humalahunnun!

Tällä hetkellä humala on hiukan haihtunut!

Talven ensimmäinen lumiukko.
Väinö innostui lumesta.

Tämmöinen perinteinen lumiukko.

Lumileikkien jälkeen tassuja kuivattelemaan.
Väinö ON nalle!!
Vaikka se muistuttaakin vähän apinaa...
Roikkuukin kuin apina..

Nalle saa täytettä vartaloonsa.

Suomalaista mäntylastua.

Mustakarvainen nalle.
Hankalin mahdollinen ommeltava!
Musta vie kaiken valon, eikä meinaa nähdä mitään.
Mustassa karvassa on pakko käyttää
ompelulankana tummanharmaata,
muuten ei näe ompelujälkeä lainkaan.

Nallen silmien kiinnittäminen on hurjan näköistä.
Pitkällä neulalla läpi pään.
Niin ne silmät pysyvät tiukasti paikoillaan.
Onneksi se ei vielä näe eikä tunne mitään...

Tämä nalle valmistuu kohta.
Vielä vähän täytettä lisää ja nallelle nimi.
Sitten se onkin valmis lähtemään
sinne, minne se on tilattu.
Lopultakin. Aivan kohta...