maanantai 13. tammikuuta 2014

Nalletalon nalleja ja karhuja 1

Niitä vain tulee.
Nalleja.
Karhuja.
Kävelee ovesta sisään.
Niitä on joka paikassa...


Tervetuloa!

Äitienpäivänä sain kuopukselta tämän
hyväntuulisen nallen.
Nalle on kuulemma nimeltään Mauno!

Muistan sen hetken, kun eräänä jouluaattona
- kymmeniä vuosia sitten,
Kontiorannan varuskunnan Sotkussa
varusmiehen taskusta löytyi
ruskeaan paperiin kääritty karhu.
Omin käsin veistetty.
Sotasaalis.
Tätä karhua eivät lapset ole saaneet ottaa leikkeihinsä!

Ystäväni mukaan tämä reppuselkäinen nalle
muistuttaa yksi toisensa jälkeen
maailmalle lähtevistä lapsista.
Siinä se töröttää tuolillaan
hiukan hämmentyneen näköisenä:
minäkö muka seuraavaksi?

Sairaslomalla ollut ystäväni oli
maalannut tämän nalletaulun aikansa kuluksi.
Nallet nyt usein ovat vähän surumielisen näköisiä.
Ne kantavat niin paljon meidän murheita harteillaaan!
Nalletaulu on tuvan seinällä,
niikuin olisi aina siinä ollut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti