Hurmaava nallevieras

Nalle- herra Horelli.

Sisko saapui haistelemaan kesää ja vihreyttä.
Pyynnöstäni hän toi mukanaan erään nallevanhuksen,
joka on ollut siskollani ainakin viisitoista vuotta.
Ehkä Horellikin halusi tulla tutustumaan
meijän nalleihin!

Ensimmäisen yön Horelli torkkui Konstan ja Knuutin seurassa.

Horelli on kotoisin Kokemäeltä.
Se on siskon ystävän sukulaisen hylkäämä nalle.
Onneksi siskoni pelasti sen!
Horelli on tapaamistani vanhoista nalleista aivan paras!
Pituudeltaan se on noin 35 senttiä.
Sen ulkomuoto on niin täydellinen ja rakastettava!
Muiskis!

Horelli keskustelee arvokkaasti Muiston ja Wilhelmin kanssa.

Horellilla on silmillään meijän mummon silmälasisangat.
Aika tyylikkäät!
Horellin toinen silmä on vain puolikas,
eli lasit tulevat tosi tarpeeseen.

Kun sain tämän nallen syliini,
minuun iski (taas) semmoinen nallehellyyskohtaus.
Samanlaista ääntä kuulee esimerkiksi
kun koiraihminen "puhuu" koiranpennulle...
Kuopus meinasi jo passittaa miut hoitoon,
kun keskustelin Horellin kanssa!
Säästyin vielä.
(Kun muistutin kuopuksen omasta ääntelystä
saatuaan syliinsä ompelemani pehmo-uninallen...)

Seikkailulla juhannusruusupuskassa Konstan kanssa.
Kesä ja ruusujen tuoksu tekee hyvää vanhuksellekin!

Ei hassumpaa tämä maalaiselämä!
Nallet sietävät hyvin heinät ja muut tuoksut,
ne eivät saa allergisia oireita heinikossa pyöriessään.

Pikkunallet Raasu ja Taavi ovat ilmiselvästi
samaa sukua Horellin kanssa.

 Lienevät muistelleet yhdessä syntyaikojaan...

 Se on nallen kesä nyt.

Hymyilyttää.
Pelkkä nallen katsominen!!!
Ja sehän on juuri se nallen tehtävä!