Se oli oikein hyvä päivä.
Vähän hakkuun raivausta.
Nuotiokahveja.
Kukkakaalikeittoa.
Talven jälkien katsastelua, siivoilua.
Ja metsää, metsää, metsää.
Sielun, sydämen, sylin täydeltä.
Nopeastihan ne ovat lumen sulettua lähteneet kasvuun.
kuin aina keväisin.
Siemenpuut on poistettu taimikon päältä.
163 vuotta taaksepäin;
mikä sukupolvi silloin kierteli näitä mäntykankaita?
Kunpa pääsisi aikamatkalle...
onpas annettu lupa jäädä.
että minulta ei puutu yhtään mitään.
Minulla on kaikki, mitä tarvitsen.
Tässä ja nyt.
Näillä eväillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti