Kokalmuksen kierroksen 14 km reitti kulki pääosin mäntykankailla ja kierteli
vesistöjen ympärillä.
Helppokulkuinen reitti; polut sekä pitkospuut olivat hyvässä kunnossa.
Konsta kerkesi monenmoisiin paikkoihin...
Tyyntä.
Pilvistä.
Kaunista.
Terveiset porolta!
Kaislojen kertomaa.
Porotallit on rakennettu poroille suojaksi pahinta sääskiaikaa varten.
Mänty katsoo syvyyksiin.
Pitkin pitkospuita.
Porojen keruuaitaus.
Ken tästä portista käy...
En mie ihan jokaista keloa kuvannut, mutta melkein!
Mustanpuhuvaa kauneutta ihailemassa.
Metsän hiljaisuutta ja rauhaa. Sitä siellä oli.
Ajatuksille löytyi hyvin tilaa ja mahdollisuuksia.
Patikoijia ei ollut liikkeellä enää kovinkaan paljon.
Pikku-Hossa, mökki pienessä niemessä; vanhojen mäntyjen suojassa.
Oli mukava palata vaellukselta mökin suojaan, lämmittää sauna
ja käydä pulahtamassa kylmässä vedessä.
Kun tytär kysyi minua mukaan metsäreissulle, oli helppoa vastata myöntävästi.
Yksi vaatimus miulla vain oli; telttaan en enää taivu!
Näillä vuosirenkailla ja lämpöasteilla!
Hiirulaiset vähän rapistelivat mökissä, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin!
Varmasti vielä palataan Hossan maisemiin joskus tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti