Kesää muistellessa...

Se on jo lokakuu!
Kesä oli ihan äsken, niin aurinkoinen ja lämmin.
Ja aina se kuitenkin loppuu kesken?
Kesät hujahtavat vauhdilla...

Paljon ihania kesäisiä muistoja tallentui sydämen sopukoihin.
Niitä sieltä muistellaan, jos kesää tulee ikävä.

Serkku oli viikonloppuna käymässä tyttärensä kanssa.
Edellisestä tapaamisesta oli vuosia, vuosia...
Muistelemista ja tarinaa riitti siis valtavasti.
Nalle-tallikin käytiin tarkistamassa.
Serkun mielestä tuvan puusohvalla köllötellyt Konsta oli kuulemma
näyttänyt semmoiselta nallelta, jolle voisi ruveta haastelemaan!
Konstalla onkin semmoinen elämäntehtävä, ettei ihan joka nallella olekaan...

Vanha mänty tai nalle on hyvä kuuntelija!

Puhuimme serkun kanssa, että jokaisen elämästä saisi melkoisen eepoksen kasaan.
Elämän paksuisen kirjan.
Ja onhan se olemassa, jokaisessa ihmisessä.

Juuret syvällä.

Kun hoksaisikin kysyä ajoissa edeltäviltä sukupolvilta ne kaikki elämän käänteet!
Joskus on sitten liian myöhäistä.
Moni asia jää kuulematta, pimentoon, arvoitukseksi.

Muistot taskussa kohti syksyn rauhoittavaa ja hidasta tunnelmaa!