Niin kaunis mänty

 Patvinsuon kansallispuiston reunalla.

Aina kun näen komean männyn, tulee mieleen Heli Laaksosen runo:

"Vinkei yksinäisil naisil 2

Jumankek,
meinasi oja aja.
Nii hyvänäköne mänty
ja iha yksi."

(Raparperisyrän, Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2002)

Aika tuntuu pysähtyvän tämmöisen jumalaisen puun juurella...
Ja niin hyvää se tekeekin ihmiselle pysähtyä.

Vuosien tapahtumat luettavissa nännyn kilpikaarnaiselta rungolta.

Vahva.
Ikipetäjä.

Haavoittunut, mutta yhä elossa...

 Vanhus nuorten ympäröimänä...

 Lämmin!