torstai 10. tammikuuta 2013

Dio ja Akseli

Eilen poika täytti 19 vuotta. Ei ihan turha ikä. Hän sai pitkään toivomansa nallen. Pienen, kämmenelle mahtuvan tummanvihreän Dion. Nimi oli hänen valintansa. Italiaksi se tarkoittaa "Jumala".  Kuuluu vielä saavan toisenkin nimen,"Kijani", joka jollain afrikkalaisella swahili- kielellä tarkoittaa "vihreää". Siitä alkoi nallen ja pojan yhteinen seikkailu! Nalle oli kuulemma ihan odotusten mukainen. Se oli mukavaa kuulla.

Akseli- nallekin näki lopulta päivänvalon tällä viikolla. Joskus menee pitkäkin aika, ennenkuin nalle  tulee valmiiksi. Se kohtalo oli Akselilla. Kesästä saakka se makasi maha tyhjänä ja keskentekoisena. Mutta nyt se on valmis ja odottaa, minne päin suunnistaisi.
Akseli ei jouda vapaille markkinoille, ennekuin varmistuu, josko sitä odotetaan yhteen nalletaloon..

Kevättalvi on aina nallentekoaikaa. Päivänvalon aika lisääntyy koko ajan.
Ommellessa se on tarpeen. Ja muutenkin töitten suhteen on nallenteko kevättalvella sopivinta.

"Kun poika vihdoin lähtee maailmalle, hän
jättää nallekarhun kaappiin. Hän noutaa sen
myöhemmin, kun kukaan ei ole näkemässä."
(Jane Swan)
Dio ja Akseli

3 kommenttia:

  1. Onnea Dion ja Niklaksen yhteiselle matkalle ja samalla pikkuisen myöhässä synttärionnittelut! Akselille myös hyvää nallen elämää!

    VastaaPoista
  2. Ihan onnessani lueskelen sinun nalletarinoita.Minun nallekuume senkun vaan lisääntyy,kohta taitaa olla aika tilata sinulta ihkaensimmäinen nalle.
    Paljon aurinkoisia päiviä toivoo Outi

    VastaaPoista
  3. Dio meinaa maastoutua tuohon tuoliin, mut on kyllä ihan Niklaksen näkönen nalle. Pitää miunkin omat nallukat tuoda Jkl:ään, kunhan ens kerran käyn. -P

    VastaaPoista