keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Sadetta ja sadon kypsyttelyä

Navetta piiloutuu humalan ja sateen taakse.

Saskatooni pisaroi.

Ohra on tullut tähkälle.
Joko käki sai vihneen kurkkuun!?

Punertaa hiukan...

... ja vähän enemmänkin.

Pisaroita "sittipörrin" konepellillä.
Kohta kaksi viikkoa pörissyt meidän käytössä.

Tänään söimme ensimmäistä kertaa uusia perunoita omasta maasta.
NAM!
Eivät olleet mitään aikaista lajiketta.
Samaa Nicolaa, mitä on muutenkin kasvamassa.
Eikä ollut laitettu aikaiseen keväällä maahan.
Mutta niinpä vain kasvoivat.
Täytyy sanoa, että useampi varsi piti nostaa, kuin oli syöjiä...
Hyviä olivat.
Suurimmat perunat olivat kananmunan kokoisia.
Ja parhaita ne pikkirillinpään kokoiset...
Tästä se alkaa.
Ruokana uudet perunat ja voita. Ehkä silliä.
Nuoriso saa laitella liharuokiaan, jos haluavat!


Punajuuretkin nauttivat sateesta.
Mie en kasvimaita juurikaan kastele, olipa minkälainen helle hyvänsä.
Saavat kasvaa sen, minkä luonto kastelee.
Multavassa maassa juuret vain painuvat syvemmälle...


Ensimmäinen mustikkapiirakka tehty ja syöty.
Sadepäivän iloja!


Haisuli viihtyy sisällä, kun sataa.
Välillä kun se erehtyy ulos, tulee pian takaisin ja on kuin uitettu kissa!

1 kommentti:

  1. Kauniita, kauniita kuvia...karviaisen maku tuli ihan suuhun.

    VastaaPoista