Lunta ja metsäkauriita

Lumi teki haravointityöt!
Siistiä.
Eikun odottelemaan kevättä,
 - ellei lumi sula vielä pois tälle syksylle.

Hanget korkeat nietokset.
No, ehkä kymmenen senttiä.

 Neilikkaruusu kukkii täyttä päätä.

Jäätynyttä keltaista.

 Kynnöspelto piilossa.

Aamunrusko...

Ihan pikkuiset kinokset.

Kissatkin vain pistäytyvät ulkona
ihmettelemässä kylmää ja valkoista.
Ja talvi on kerran vuodessa vain...

Metsäkauriin jälki.

Ihanaa!
Ne ovat edelleen hengissä.
Pyörivät aamulla pihapiirissä, riihen takana.
Puikkelehtivat lehtikuusitaimikossa.
Niitä oli neljä tai viisi.

Vielä on helppo kaivella heinää syötäväksi.
Paksujen hankien aikaan ne ovat aika pulassa
ruuan saannin suhteen.
Pitää viedä talvella taas heinää ja kauraa niille.
Kovin arkoja ovat ihmisen lähestyessä.

Metsäkauriit ilmestyivät meille
joskus 1990- luvun loppupuolella.
Hämmästys oli suuri,
kun niitä alkoi nähdä pihapiirissä.
Ne söivät parin metrin päässä talon seinästä
lintulaudalta tippuneita jyviä.
Olipa siinä luontoelokuvaa suoraan
tuvan ikkunasta!!
Syötettiin niille perunoita, kauraa ja heinää.
Välillä on ollut hiljaisempia vuosia, mutta jälkiä
ja makuupaikkoja on kyllä näkynyt.

Nämä kuvat ensimmäiseltä talvelta,
kun metsäkauriit ilmestyivät ikkunan taakse.

 Kaunis metsäkauris.