ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:
Nyt malja elämän rikkaudelle."
(Helvi Juvonen/Pohjajää, 1952)
Enhän mie osaa edes etsiä
suppilovahveroita.
Sisko ne löysi, miehensä löytämän
ja neuvoman paikan.
Piilosta.
Kuusten katveesta.
Mie löysin vain kuusenoksaan merkiksi
tökätyn oluttölkin...
Joitain vain poimittiin.
Metsän aarteet.
Lisäksi hyvää mieltä.
Metsän parantavaa voimaa.
Se on syksyä...
Pakkaselta pelastetut.
Aurinkoakin!
Milli- kissan paras paikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti