Nallevanhus hoitoon

Olin siskon luona pari yötä mörkövahtina.
Siellä minua odotti nallevanhus.
(Matkan jäljiltä vessaan kiirehtiminen pysähtyi
kuin seinään nallen nähtyäni!!)
Nalle on kummitytön ystävän äidin vanha nalle,
- joka oli meinannut joutua roskiin...
Onneksi ystävä oli tajunnut pelastaa sen!
Kuinkahan monta nallevanhusta onkin päätynyt roskiin
pelkän kulumisen tai irronneen korvan takia...

Nallen silmät olivat elämän varrella kadonneet,
mutta korvat olivat tallella.
Korvat olivat sievästi käteen sidotussa pussissa mukana.
Ihan oikeasti varaosien kanssa tohtoriin tulossa!!
Nalle oli muuten aivan ehjä.
Muutamia pieniä kulumareikiä oli,
jotka sain helposti ommeltua piiloon.
Nivelet olivat kaikki paikoillaan ja kunnossa.

Ja tiedättekös, minkä takia nallelta ovat
usein korvat irti ja hukassa?
Ihmisillä on huono tapa nostaa nallea KORVISTA!
Kyllähän ne korvat on ommeltu napakasti kiinni,
mutta eivät ne kestä nostoa.
Mitä isompi nalle,
sitä isompi paino ja rasitus korville...
Mie aina kyllä komennan:
Nallea ei saa koskaan nostaa korvista!!!

Korvat olivat kovin likaiset.
Pesin ne ensin.
Vanha väri löytyi helposti!
Nallenkarvan pesu on hiukan kinkkisempi juttu.
Paras hoito olisi nallen elämän varrella annettava puhdistus:
Tuulettaminen ja ulkona harjalla kevyesti harjaaminen.
Talvella nalle tykkää kovasti pakkaslumesta.
Nalle vain lumeen ja lumen kanssa harjataan
ja niin karva taas kiiltää!

 

Ompelin nallelle kynnet ja kadonneen suun.

Kiinntin ja ompelin korvat paikoilleen.
Laitoin nallelle uudet silmät.
Silmien paikalla oli reiät, joihin laitoin täytettä
ja paikkasin reikiä kiinni,
etteivät silmät uppoa pään sisälle.
Mustat silmät napittavat nyt tutkivasti.
Nallen vartaloon ja jäseniin oli tullut hiukan
täytteen löystymistä vuosien varrella,
mutta niinhän ihminenkin vanhetessaan saa ryppyjä!
Vanha nalle saa ollakin elämää nähnyt,
ryppyineen ja löysine nivelineen täydellinen vanha nalle!
Harjasin karvan kauttaaltaan ulkona.
Karva kirkastui kummasti!

Uudestisyntynyt nalle harjattuna tuulettumassa syystuulessa.
Ei uskoisi, että nalle on iältään jo 50-60 vuotta vanha.
Edessä on ainakin yhtä pitkä aika nallen elämää.
Eiväthän nallet kuole.
Ne vain ovat ja elävät, jos niistä
pidetään huolta!

Valmiina kohti uusia seikkailuja!
Omistaja, nallen pelastanut ja adoptoinut
saa nallen hellään hoitoonsa.
Ja hellää hoitoa vanha nalle kaipaakin.
Ei enää rajuja leikkejä.
Karva on kulunut ja arka vahingoille,
jäsenetkin väsyneet.
Rauhallista vanhan nallen elämää.
Ja nallen elämä jatkuu kauan...

Aatto-nalle kokeili, miten mukavaa on
köllötellä ison nallen korvan suojassa...

Iso vanha
ja pieni, ei kovin vanha.

Konsta kyselee elämän viisauksia vanhalta vieraalta.
Yhteinen kieli löytyi näköjään helposti...

Vanhukset.
Jussi ja vielä nimeä vaille oleva nalle.
Oli tosi mukavaa, kun sain hoitaa
tämän nallevanhuksen kuntoon.
Nyt se saa rauhassa odottaa meidän nalletalossa
kotiinpääsyään.
Siellä sitä jo innokkaasti odotetaan!