Lumen pysyminen tässä maan kolkassa
ei ole itsestäänselvyys.
Muutaman päivän lämpöasteet ovat
vajuttaneet valkoista peitettä.
Vihertää.
Lumiukot ovat muisto vain.
Mutta olkoon näin.
Hiljaista hämärää maisemassa,
kyllä tämä miulle sopii.
Päivät hujahtavat sekalaisissa tekemisissä.
Karjalanpiirakoita, pullia, sämpylöitä, riisipyöröjä.
Kokouksia, edunvalvontaa, yhteisiä asioita.
Uusia nallekortteja, neulomista.
Kävelyjä pitkin metsiä ja teitä.
Yksin ja yhdessä.
Nyhräämistä ja sen semmoista.
Marrasiloja.
Sytytän kynttilän tuvan pöydälle
aamulla ansimmäiseksi.
Näillä valoilla mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti