. . .
"Yhtään tähteä ei näy
puun läpikuultavien lehtien kätkössä,
ei myöskään hentojen ilmajuurien alla."
. . .
(Leena Laulajainen)
Seikkailu Lyypekissä:
Ensimmäisenä iltana reissukaverin kanssa
Joulumarkkinoilla väsyksiin asti tarvottuamme,
- eksyimme.
Tai siis emme tienneet, missä olemme ja
miten osaamme takaisin hotellille...
Eipähän hätiä mitiä.
Äkkäsimme Joulupukin joutavana
kadunkulmassa tarjoilemassa kuljetuspalvelua.
Eikun mummelit kysymään,
että saisimmekos kyydin hotellille!!
Pukkihan suostui...
Ei muuta, kuin kömmittiin istumaan rattaille,
hentoset naiset!
Joulupukki lähti polkemaan...
Meillä riitti naurua,
ohikulkijat vilkuttelivat ja ottivat kuvia.
Laulettiin "Lunta tulvillaan on raikas talvisää..."
Pukkiakin nauratti.
Mietittiin, että pyörässä on pakko olla
joku polkemista keventävä systeemi,
niin vaivattomasti pukki väänti mäkiäkin ylös...
Jossain vaiheessa päästiin kartalle.
Ai, täältä sunnastako me tullaan hotellille...
Voi sanoa, että reissun hauskin kyyti
halki hämärän kaupungin.
Harmi, ettei ketään tuttua ollut näkemässä!
Maksoimme reilusti enemmän,
mitä oli pyyntö.
Halausten kera!
Saimme vielä suklaasydämet...
Ja hymyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti