Joulukalenteri 14.12.

. . .

"- Ettekö koskaan lepää?
kummastelee Joulukarhu.
- Kun tulee korkeapaine,
me saamme lomaa,
pilvikarhu selittää."

. . .

(Leena Laulajainen)

Marienkirchen in Lubeck, Mariankirkko Lyypekissä;

Kirkkoa on alettu rakentaa 1200- luvulla,
valmista on tullut 1350.

Monikohan rakennusmies on menettänyt henkensä
kirkkoa rakennettaessa.

Tornit yltävät 125 metrin korkeuteen,
keskikupolikin yli 38 metriä.
Mariankirkko vaurioitui pahoin 1942
pommituksissa ja lähes kaikki tuhoutui palossa.
Kirkko on kuitenkin restauroitu entiseen loistoonsa.

Vähän synkkyyttä...

Viimeinen ehtoollinen...

... ja se musta hiiri, joka nakertaa juurakkoa
veistoksen vasemmassa alanurkassa.
Erään tulkinnan mukaan hiiri kuvaa
yllättävää epäonnea.
Hiiri- aiheisia matkamuistoja oli myynnissä;
huh ja yäk, sanon minä.
Täällä maalla, vanhassa talossa asuessaan,
saa kaiken aikaa olla hiirille loukut viritettyinä,
- vaikka onkin kissoja talossa!
Miulla on hiirien kanssa sopimus;
kunhan pysyttelevät talon ulkopuolella,
niin säilyvät ehkä hengissä...

Kirkossa on 18 erillistä kappelia,
joita käytetään eri tarkoituksiin.

Astronominen kello on rakennettu 1955-67
pommituksissa tuhoutuneen,
1500- luvulta olleen kellon mallin mukaisesti.

Goottilaiseen tyyliin kuuluvat
myös pääkallot, joita näkyi sekä
lasimaalauksissa kuin myös veistoksissa.
Kaikillahan meillä omamme kulkee mukana...

Muistokappeli.
Siellä makaa kaksi haljennutta kelloa,
jotka 1942 pommituksissa olivat syöksyneet
60 metrin korkeudesta alas ja kaivautuneet
kappelin lattiaan.
Kellot makaavat samoilla sijoillaan edelleen,
- rauhan muistomerkit!
Oli jotenkin hiljentävä näky...

Tämän ajan köyhä tai spitaalinen...
Pieni demonstraatio.

Kaiken kaikkiaan aivan mykistävä kokemus.
Kädentaitoa tämäkin kirkko.
Ei voi kuin ihmetellä, miten on osattu...