Hiljaisuus

Pitäisi jo tähän ikään mennessä
uskoa, että kevään kanssa ei leikitellä.
Kauneudessaan se on aina yhtä julma ja petollinen.
Omistan semmoisen tuulelle aran kaulan.
Kaikki ihmettelevät, kun suojaan kurkkuni aina,
- poikkeuksena vain kesä ja helle.
Se tuulipöpö vaanii minua
ja jos vain annan sille tilaisuuden,
se iskee ja niinpä ollaan kippeenä.
Testasin ajattelemattomuuttani sen tänäkin keväänä.
Yksi pieni pistäytyminen ilman kaulaliinaa
tuuliseen kevääseen -
ja jo samana iltana olivat kurkku ja korvat kipeänä.

Mummon konstit käyttöön, joille nuoriso jaksaa nauraa:
kanfertipumpulit korviin, nielun kurlaamista
vahvalla suolavedellä, lämmintä mustaherukkamehua.
Nyt lisäksi ystävän neuvosta
imeskelin kuusenpihkapalleroa yhden päivän!!!
Tuloksena kuitenkin äänen menettäminen.
Hiljaista talossa...
Kuiskailua tarvittaessa.
(Toiset ovat varmaankin ihan tyytyväisiä!)
Puhelimeenkaan ei viitsisi vastata vienolla äänellään.

 Muistelen, miten isä luopui välihousuistaan
aikoinaan vasta juhannuksen tienoilla,
ja laittoi shortsit jalkaan heinäpellolle...
Niin kauan, kun järvien vedet ovat kylmät,
kylmyys on ilmassa, vaikka miten muuten olisikin jo lämmintä.
No, toivottavasti tauti menee ohi
ja äänikin kotiutuu.
On tämä kevät silti kaunista ja nautittavaa,
tähän saakka tosin melko viileää.
 

Ulkotöitä vältellessäni suunnittelin
kässä-kassikoita.
Tämähän on vanha idea;
neulojalle pussukka käsivarrelle,
johon saa laittaa neuloessaan lankakerän.
Siellä se kulkee mukana.

Miulla ainakin on usein tapana neuloskella kävellessäni -
tai käveleksin neuloessani.
(Istuminen tappaa, on tutkittu!)
Useinkaan ei ole taskullista kolttua yllä,
jossa lankakerä kulkisi.
Nyt kulkee, kätevää.
Ensimmäisestä piirtämästäni versiosta
tuli semmoinen vauva- mallinen, pieni;
mutta suurensin, ja nyt mahtuu vaikka
SeiskaVeikan kerä pussiin mukaan.

Koulutuksen puutteestako johtunee
vai muusta tyhmyydestäni,
mutta tarvitsin apua tämän pussukan valmistamiseen!
Onneksi ystävä auttoi ja ongelma ratkesi.
Omat ajatukset menivät solmuun,
enkä keksinyt, miten kaksipuoleinen pussukka ommellaan!
Unissanikin yritin ommella!

Tykkään yksinkertaisista materiaaleista ja väreistä;
siispä pellavaa ja valkoisesta huovasta sydämiä ja
lempikukkiani, metsätähtiä!