Joku edellisen sukupolven immeinen
on tuonut kotkansiipisaniaista pihan reunalle,
kiven kupeeseen, aitan vierelle.
Sehän pahalainen on semmoinen,
joka haluaa levitä ja täyttää koko kulmakunnan!
Yhtenä keväänä lapioin pois
suurimman osan levinnäisistä
ja esitin toiveen, että josko pysyisitte vain siinä
paikoillanne, ettekä levittäytyisi.
Mitä sitä tyhjää;
pois kaivamani saniaisetkin nousivat
seuraavana keväänä pintaan,
plumps vaan, ihan kuin olisivat hetken
vain olleet piilossa.
Kauniitahan ne on näin alkukesästä,
mutta ei nyt silti tarviis levittäytyä!
Eli maanvaiva ovat nämä.
Metsään nakkaamani juurakot aloittivat
kasvunsa siellä!!!
Näitä keijukaisia voisin katsella
ihan joka puolella pihamaata!
Ovat ne niin kauniita!
Tätä kesän alun vihreyttä...
Sävyissä löytyy!
Vihreän ystävälle tämä on
vuoden parasta aikaa.
Viinimarjapensaiden kukintaa.
Joko nyt luvataan hyvä sato -,
vai odotellaanko ensin ne hallayöt,
raekuurot ja kuivuudet!?
Siellä se riihi jo odottaa Juhannuksen viettäjiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti