maanantai 29. kesäkuuta 2015

Se kolmas lato


Pitkälato.
Tämä on meijän vanhin lato.
Olisiko papan rakentama?
Se on todennäköisesti ollut valmistuttuaan
suurin ja kaunein, siitä nimi.
Pelto ladon ympärillä on saanut nimensä ladolta!

Tällä ladolla on oma elintasosiipi.
Isä harrasti näitä konesuojia latojen yhteydessä,
kun varsinainen konehalli puuttui.
Tämä suoja kätki sisälleen kylvökoneen.
Ei sitä enää siellä pidetä...

Kyllä tämä lato kestää.
Kun vesi ei pääse katosta päin kastelemaan
ja maa ei nouse alimpiin hirsiin;
sitä pitää tarkkailla aika ajoin.
Olen könynnyt lapion kanssa ja kaivanut maata pois.


Paju, vai raita, on päässyt kasvamaan suureksi.

Sehän on aivan kulkuväylällä!
Moottorisahahommia, jos vielä pitäisi
ajaa ladon läpi traktorilla!

Ovet ovat aikoinaan olleet vain hevosen korkuiset.
Oviaukkoa on pitänyt korottaa,
että traktorillakin on mahtunut ajamaan
heinäkuorman kanssa ladon läpi.

Oikeaoppiset salvokse tai vähän sinne päin,
mutta asiansa ajaa!

Lokkipariskunta ilmoitti, että olen niitten reviirillä.
Toinen pyöri pylvään nokassa tarkkaillen
ja ensimmäinen lenteli ympyrää koko ajan
huudellen miulle hävyttömyyksiä...

Viemärikaivannon kivet ilmestyivät
ladon taakse.
Ja pajut pitäisi tuhota ladon ympäriltä...

Pitkänladon naapurit;

Sieltäkin pilkottaa naapurin ladon katto.

Ja vielä yksi latotuttu naapurin pellon laidalla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti