Kissailuja

Saimme syyslomalaisia Lappeenrannasta.
Yksi kissainen lisää perhekuntaan.
Esikoisella ja tyttöystävällään on ollut
kesästä lähtien kissarouva, Maukka.
(Sijaiskodissa nimetty Malla on muuttunut
tuttavallisemmin Maukaksi...)
"Säpinää..."
Ensivierailu täällä meillä sujui hyvin.
Rouva murisi ja sähisi meijän kolleille
ja yritti ottaa talon haltijan paikan.
Viiru ja Haisuli olivat vähän välinpitämättömiä
tulijaa kohtaan ja akkavalta typistyi het alkuunsa.

Talon nukkumapaikat kelpasivat rouvallekin.
Maukka on kuin ilmetty tyttären kissa, Toffee.
Punaisia, keltasilmäisiä villikoita molemmat.
Ehkäpä Joulun aikaan ovat sitten yhtäaikaa täällä.

Viiru tunnisti vanhat tutut
ja syli kelpasi sille oikein hyvin.

Maukka saa hyvää hoitoa.
Tuskin enää muistaakaan elämänsä alun
huonoa kasvupaikkaa...

Haisuli isäntänsä käsittelyssä.

Miun tuoli!
Se vakiintui Maukan parhaaksi unipaikaksi.

Ulos haluttaisi!
Sinne pääsee vain valjaissa.
Mie luulin, että voin ottaa kissan ulos valjaissa
ja kuljettaa sen kasvimaan viereen haistelemaan
maalaisilmaa porkkanannoston seuralaiseksi.
Kattia kanssa!
Eihän kissaa kuljeteta muuten, kuin minne se haluaa!
Meinasi karata valjaistaan miun käsittelyssä...
Kaupunki- kissan on tyytyminen siihen,
mihin kaupunkiolot antavat myöten.