"Olen pikkasen pimahtanut"

Vasemmalla Kesälahden kirkon kellotapulin paanulauta, seuralaiset saatuja tauluja.

Tytär oli käymässä viikonloppuna.
Hän luki uusinta Kodin Kuvalehteä, (20/2015).
Siinä oli juttu keinuhevosia keräilevästä naisesta.
(koukussa/keinuhevonen, sivut 60-61)

Ystävältä saadut mukit odottavat vain kahvia.

Tytär luki juttua ääneen
ja repesi sitten liitoksistaan, kun keksi muuttaa
keinuhevosten tilalle miut ja nallehulluuteni.
Nuorisollahan oli hyvinkin hauskaa jutun edetessä.
Nauru pidentää ikää..
Kuulosti se kyllä hiukan tutulta!!

Tähän tyyliin;
keinuhevosten paikalle tytär muutti nallet:

Täyttä asiaa.

"KOSKA KAIKKI ALKOI?
Yli 25 vuotta sitten. Lapsuudessani ei ollut My Little Ponyja
eikä rahaa nalleharrastukseen,
joten istuin tuntikausia pellonlaidalla
ihailemassa naapurin nalleja.

Tarvikehyllyn somaiset katonrajassa.

Ensimmäiset kaksi koristenallea tilasin Ellokselta,
kun lapseni olivat pieniä.
Nallejen keräilyssä lapsuuden nallehulluus
ja äidinrakkaus yhdistyivät sopivalla tavalla.

Saatuja ja ansaittuja.

ONKO TILANNE PAHENTUNUT?
Siitähän riemu repesi, kun jossain vaiheessa
löysin tieni Huuto.netiin.
Vuosituhannen vaihteessa päätin rajoittaa
keräilyni nalleihin.

Etelä- Savolaisen keraamikon karhunen.

Etsimisen ja löytämisen kutina säilyy,
kun mikä tahansa nallehahmo tai -kortti ei kelpaa.
Nyt minulla on eri kokoisia nalleleluja yli tuhat,
ihan sopivasti.

Suur Karuraamat ja muita nallekirjoja.

MIKÄ SAA SINUT JATKAMAAN?
Nalle on nuken ja keinuhevosen tavoin
uskollinen ystävä, jolla on sielu.
Palikoilla tai legoilla voi leikkiä,
mutta niiltä puuttuu persoona.
Nallen selässä voi ratsastaa taikamaailmaan.
Vapauden ja turvallisen lapsuuden symboliikka kiehtovat.

Muutama vain.

Keräilyn alkuvaiheessa tajusin täyttäväni aukkoa,
jonka lapsena saamatta jäänyt nalle oli jättänyt.
Aikuisena löysin lopulta melkein samanlaisen.
Siitä tuli kallein hankkimani nalle,
josta maksoin hyvillä mielin noin 400 euroa.

Tyttären kerhossa tekemän ilmalaivan kyydissä nalle!

OLETKO AJAUTUNUT TALOUDELLISEEN AHDINKOON?
Jossain vaiheessa päätin, että saan ostaa nalleja
kuukaudessa korkeintaan kahdellasadalla eurolla.
Päätös on pitänyt.
Tila-ahdinko on ollut vaikeampi,
mutta keräilijä on kekseliäs.

Työpöydän purkit kätkevät sisäänsä kaikkea tarpeellista.

Nalleja on ripustettu seinille ja asetettu
verhokappojen päälle.
Suurimmat ovat vallanneet pari huonetta.
Kun lapsenlapset tulevat kylään.
he etsivät nopeasti lempinallensa.
Missä Kopoti-nalle on, missä Hali?

Tonttuset ovat Pudasjärveläisen lampurin tekemiä. Nallet ostettuja, taulu saatu.

MITEN LÄHEISESI OVAT KOMMENTOINEET INTOHIMOASI?
Mies jaksaa ymmärtää.
Työmatkoiltaan hän tuo minulle tuliaisiksi
Swarovskin kristallista tehtyjä nalleihanuuksia
ja vapaa-aikana ajaa ympäri Uuttamaata
hakemassa nettiostoksiani,
etteivät ne mene kuljetuksessa rikki.

Todellakin, miehen tuliainen kuoromatkalta Unkarista...

Lapsiani hullutus lähinnä huvittaa,
ja jotkut pitävät minua pikkasen pimahtaneena.
Kunnon keräilijä osaa nauraa itselleen ja ajatella,
että hulluna on hyvä olla."

Lapsilta saatuja ja itse tehtyäkin...

 Että semmoinen hulluus!
Nämä kaikki kuvat ovat Nalle-tallista, työhuoneestani.
Kukaan ei ole vielä laskenut,
että montako nalleaiheista juttua siellä on...

Ja yhä vain kuljen vapaalla jalalla!

Otto Karhunen on Suomen Luonnonsuojeluliiton karhu. Se on ollut miulla yli 30 vuotta! Tekemäni Väinö kiipeilee kaverina.