lauantai 19. maaliskuuta 2016

Hankiaiset; harviisherkkua


Näillä leveysasteilla on vielä paksut hanget.
Ne kantavat nyt nimeä "hankiaiset",
samalla kantaen ihmisen painon kevyesti.


Oi!
Aamun aurinko kilpaa linnunlaulun kanssa,
koivujen pitkät varjot pellolle.
Pellot täynnään eläinten jälkiä.


Vielä on pitkä matka viherrykseen.
Seitsemän viikkoa?
Metsässä on jo meneillään suursiivous;
neulasta, oksaa ja sammalta puitten alukset täynnään.
Kuulemma siitä suursiivouksesta
seitsemän viikon päästä on lumet poissa.
Katsellaan, käykö näin.


Mutta nyt nautitaan tästä luonnonihmeestä.
Pystykarsinta kuulostaa houkuttelevalta
hangen päältä napsutellen...

2 kommenttia:

  1. Oliko ihan semmonen hankiainen, jotta minkä tahansa kokosen ihmisen painon kesti... Jotta ei ois kumminkin joka toisella askeleella humpsahtanut...

    VastaaPoista
  2. Heeko-heeko! Ainakin miun kokoisen kesti kävellä, eikä pettänyt alla!!

    VastaaPoista