naukuminen kuului jo kaukaa "särkältä" asti:
Mie tuun, mie tuun, mie tuun!
Mikäs ihme täällä tien reunassa odottaa?
Tutkitaanpa tarkemmin...
Nuuhkitaan...
ja otetaan omaksi.
Merkitty nalle!
Haisulin matka jatkuu ruokakupille!
Tästä nallesta tuli Steffan.
Näitä nyt jostain syystä valmistuu,
kesäisiä nalleja.
Pikkuhiljaa. Ahkeroiden, uurastaen.
(Eihän ne nallet synny ihan tuosta vaan;
nappia painamalla ja tuotantolinjaston käynnistämisellä...)
Sateisten ja koleitten päivien saattelemana
olen joutanut Nalle-tallissa istumaan.
Välillä on toki aurinkokin näyttäytynyt!
Hämyisästi aitan oven kynnyksellä.
Hämyinen on tämäkin Steffan.
Harmaja, mutta ei suinkaan huomaamaton.
Lempeä ja rauhallinen nalle tuntuu olevan...
Toinen kissa nallea ihmettelemässä.
Viiru vanhanen.
Kumpi se silittelee?
Ja kolmaskin kissa.
Toffee kummasteli nallekaveria.
Tämänkö vieressä muka pitää unoset ottaa?
Kissat ovatkin saaneet tällä viikolla hellää hoivaa,
kun nuoret Lappeenrannasta ovat olleet täällä.
Oma Maukka ei ollut mukana,
joten talon kissat ovat saaneet kissasilittelyjä.
Kehrääminen on äitynyt välillä hyvinkin äänekkääksi!
Kissat osaavat kyllä noukkia rusinat pullasta...
;) ;) ;) :) voi noita ihania kissoja :) ja nalleja myös
VastaaPoistaKurnau! Onhan ne semmoisia, nuo kissat!
VastaaPoistaJa nallet!