Yläkaivo ja alakaivo

 Pihapiirin mukavat ja vanhanaikaiset kaunistukset: kaivot.
Meillä niitä on kaksi: yläkaivo ja alakaivo!
Yläkaivo on nimensä mukaisesti pihapiirin yläosassa
ja se sijaitsi aivan vanhan, lapsuudessani olleen kivinavetan yläpuolella.
Muistan, kuinka navetan seinän läpi tuli kaivolta putki ja kesäisin sitä kautta
pumpattiin vettä saaviin navettaan.
Talvella varmaankin vesi liikkui sankoilla...
Ja muistan, että kun vesi joskus talvella loppui kaivosta, sitä haettiin hevosella ja reellä
luonnonlähteestä. Loiskui kai niistä saaveista osa matkalle...

Sama veden kulku oli taloon; kesällä sinistä letkua myöten suoraan tuvan seinässä
olevan reijän kautta puiseen vesitiinuun...
Vesitiinun reunalla keikkui emalinen kauha, jolla janoinen saattoi kulkiessaan hörpätä!
Ja talvella vesi kannettiin kaivolta sankopelillä.

Yläkaivo

Alakaivosta vesi saatiin lähellä olevaan savusaunaan.
Iso rautapata sijaitsi ulkosalla kivien päällä ja siinä lämmitettiin pesuvesi. Tai pyykkivesi.
Voi sitä työtä ja vaivaa...
Yhden kerran muistan, kun puintiaikaan oli iso talkooporukka miehiä saunomassa
työpäivän päätteeksi ja sauna syttyi tuleen.
Silmissäni näen vieläkin Pykäläisen Heikin pumppaavan hurjana vettä
ja sankot juoksivat sammuttamaan palavaa seinää...
Sauna pelastui.

Yläkaivo sai voikukkaseppeleen kutreilleen...

Nyt kaivot ovat käyttökiellossa; kiitos aumaan (eli maahan, muovin päälle)
tehdyn säilörehun 80- luvulla...
Vähäinenkin määrä säilörehun puristenestettä pilaa veden.
Eipä sitä tietoa ollut silloin saatavilla.

Alakaivon betonikannen reunalla kasvaa kymmenvuotinen mänty. Hittoko sen siihen käski kasvamaan?! Annettiin männyn jäädä, toistaiseksi. Saahan sen siitä pois, kun siltä tuntuu. Nyt se vartioi varmana ja pystyssäpäin kaivoa.

Kaivot ovat karmeita ja pelottavia paikkoja syvyyksineen ja kiviseinämineen.
Mutta ne ovat.
Kaivojen "kannet", eli meillä noin 35 x 40 cm kokoinen aukko valetussa betonikannessa
on uusittava puisilla lankuilla ehkäpä 25-30 vuoden välein.
Nyt ne on uusittu.
Saa huokaista muutaman vuosikymmenen!
Ja ainakin yksi jälkikasvu osaa nyt tehdä sen homman, vieläpä erittäi hyvin! Kiitos, Petrus!!
Eikä edes vasara tippunut kaivoon, kuten edellisen kerran korjaajalla...

Vanhasta tervakselle tuoksuvasta lattialankusta syntyi uudet pitimet pumpulle.
Kyllä kestää.

Alakaivon "letkuliitin", palvellut uskollisesti. Nyt eläkkeellä...

 Kansien uusimisoperaation jälkeen nuorin poika sanoi, että pelastettiin vauvoja...
Siellä se paha näkki saa olla itekseen, kun kaivon kansi kestää.
Ja minun ei enää tarvitse kantaa huolta!
Yksi rästityölistan tehtävä viivattu yli.