jotka olivat jämähtäneet meille miehen kotiseutumuseon sihteerivuosien jäljiltä...
Tämmöistä on ollut elämä vuonna 1919.
Leipäkortilla evästä.
Vähän erilaiset oltavat verrattuna tämän päivän yltäkylläisyyteen.
Kaikkea on, kaikkea on, kaikkea pitää olla ja kaikkea pitää saada...
Kaupoissa on kymmenien metrien hyllyt täynnä valikoimaa kaikesta mahdollisesta
ruokatarvikkeesta, tavaran paljoudesta puhumattakaan.
Voi hyvää päivää.
Tätä päivää.
Ja elämää sata vuotta sitten.
Pieninä saksittavina ruutuina leipä maailmalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti