Pitkään remonttilistalla ollut huone päätyi tänä keväänä Pintaremontit Otrosen käsittelyyn.
Olin tehnyt remonttia vanhan puolen huoneissa viimeksi vuonna 1986;
sen ajan tyyliä: puolipanelia ja tapettia.
Tyttärien vallatessa huoneen, annoin heille vapaat kädet laittaa se mieleisekseen.
He vaihtoivat tapetit ja se sai vuosien kuluessa erilaista maalia pintaansa jo kaksikin kertaa...
Nyt lopultakin halusin huoneen 2020- luvulle...
Remontti antoi vauhtia myös siihen kuuluisaan konmaritukseen... olen päiväkaudet käynyt läpi papereita, kirjoja ja tavaroita.
Kirjafriikille kirjojakin vain kertyy ovista ja ikkunoista.
Kaapit ovat myös vaihtaneet paikkaa ja osa on saanut lähteä jatkokäsittelyyn...
Huoneessa uusittiin lattia (se sata kertaa aina entisen päälle maalattu...)
Hiomalla lattia olisi saatu kuntoon, mutta siinä ei olisi kuitenkaan enää hiomisen jälkeen säilynyt vanhan lattian notkuva henki; - ja se jumalaton pöly...
Lattian alta löytyi isän puumerkki vuodelta 1968.
Nyt vaihdettiin ne "karhuntaljat" eli lasivillat ekovillaan.
Ekovillan alle jätettiin noin 30 cm olki-sammal-sahanpuru- eristekerros, joka oli ihan ok.
Paperisen rehusäkin aikatiedot saivat jäädä paikoilleen; se on historiaa.
Lisäsin lattian alle omat puumerkkini ja päivän Karjalaiset ja Maaseudun Tulevaisuudet...
Lattia käsiteltiin pähkinäpuun sävyisellä puuöljyllä.
Seiniin tuli puukuitulevy ja tapetti; katto maalattiin.
Valaisin on Komperon koulun entinen valaisin.
Semmoista ei löytynyt mistään kaupasta, mutta onneksi meidän navetan vintiltä löytyi!
80- luvun alussa vanhan tiiliuunin tilalle vaihdettu tulikiviuuni antaa lämpöä.
Puulämmitys oman metsän puilla - näitä hyviä tekoja tänäkin päivänä.
Ja se hirsiseinä!
Yhdelle seinälle jätin näkyville hirsiseinän.
Terveisiä ja tunnelmia vuosisatojen takaa.
Edelliset sukupolvet kääntyvät jälleen haudassaan...
Tämä se on parasta. 2020.
Nautitaan elämästä eläessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti